Muutos Parkvillan aukioloon Kotiseutupäivien vuoksi

Valtakunnallisia Kotiseutupäiviä vietetään tänä vuonna Jyväskylässä to 10.-su 13.8.

Kotiseutupäivien vuoksi Kotiseututalo Parkvillan ja EKYLin toimiston päivystys on poikkeuksellisesti suljettu torstaina 10.8.

Ti 15.8. alkaen päivystykset ovat jälleen avoinna normaalisti ti ja ke klo 9.30-12 ja to klo 15-17.

Järjestösihteeri kesälomalla

Alppiruusut kukkivat keskellä kauneinta kesää Laajalahden rodopuistossa eli Anja Pankasalon puistossa (kiitos kuvasta Laajalahti ry:lle). Näissä tunnelmissa onkin hyvä myös järjestösihteerin lähteä kesälomalle.

EKYLin toimistossa päivystää juhannuksesta heinäkuun loppuun tuttuun tapaan Raimo Kukko, jonka tavoittaa tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 9.30-12 ja torstaisin klo 15-17 EKYLin asioissa puhelinnumerosta 045-1215581 ja Parkvillan varauksiin liittyen puhelinnumerosta 046-8771269 tai sähköpostitse parkvilla@espoo.fi. Järjestösihteeri Kristel Nyberg on toimistolla jälleen tiistaina 1.8.

Puheenjohtajien retki suuntautui Hvitträskiin

EKYLin perinteisesti kevätkauden lopulla järjestämä jäsenyhdistysten puheenjohtajien virkistysretki suuntautui tänä vuonna poikkeuksellisesti Espoon ulkopuolelle, naapurikunnan puolelle Hvitträskiin.

Hvitträskin tuvassa oli sadesäällä hämärää…

Noin kolmenkymmenen hengen voimin tutustuimme opastetulla kierroksella ateljeekotiin ja kuulimme Geselliuksen, Lindgrenin ja Saarisen vaiheista. Sateisella säällä suuressa tuvassa oli hämärää ja opas kertoikin, että talossa elettiin öljylamppujen ja kynttilöiden valossa hyvin pitkään. Ateljeekodin viimeisiinkin osiin saatiin sähköt vasta 1920-luvulla.

…mutta suuressa yhteisateljeessa oli runsaasti luonnonvaloa.

Opastetun kierroksen jälkeen oli vielä mahdollista tutustua Saarisen perheen käytössä olleisiin yläkerran tiloihin, jonka jälkeen syötiin kevyt iltapala naapurirakennuksessa ravintola Hvitträskissä. Aikaa oli varattu myös itsenäiseen liikkumiseen Hvitträskin luonnonkauniissa ympäristössä, mutta vaikka hieman iltaa kohti hellittikin, olivat esimerkiksi jyrkät rinteet harmillisesti vielä märät ja liukkaat. Taloa ympäröivistä puutarhoista oli kuitenkin mahdollista nauttia.

Puutarhasta aukenivat komeat näkyvät järvelle.

Puheenjohtajien retki järjestetään vuosittain virkistys- ja verkostoitumistilaisuudeksi kaupunginosayhdistysten aktiivisille vapaaehtoisille. Aiempina vuosina olemme mm. käyneet Pentalassa, tutustuneet Ämmässuon kaatopaikkaan ja vierailleet Fortumin pääkonttorissa sekä luontokeskus Haltiassa.

Koulutuksessa haettiin uutta intoa yhdistystoimintaan

EKYL järjestää osana toimintaansa vuosittain koulutuksia jäsenyhdistysten toiveiden mukaisesti. Toukokuussa pidettiin yhteistyössä Vision kanssa paljon toivottu yhdistystoiminnan kurssi. Uutta intoa yhdistystoimintaan! -kurssin sisältö räätälöitiin EKYLin tarpeisiin, joten sisältö oli yhdistelmä Vision koulutusvalikoimien yhdistystoiminnan peruskurssia sekä vapaaehtoisjohtamisen koulutusta.

Kouluttajana toimi yhdistystoimintaan erikoistunut Virve Valtonen.

Kouluttajana toimi Virve Valtonen, joka on erikoistunut nimenomaan erilaisiin yhdistystoiminnan koulutuksiin. Osallistujia oli yhteensä lähes 20 sekä EKYLin jäsenyhdistyksistä että kourallisesta muita pääkaupunkiseudulla toimivia yhdistyksiä. Monella osallistujalla oli järjestötoimintakokemusta jo usealta vuosikymmeneltä, joten koulutuksessa ei lähdetty liikkeelle aivan alkeista vaan keskityttiin pikemminkin jakamaan hyviä käytäntöjä sekä keskusteltiin yhdistystoiminnassa eteen tulevista ongelmakohdista. Ensimmäisenä koulutusiltana keskusteltiin mm. yhdistyslain muutoksista, hallituksen työnjaosta ja tehtävien oikeudenmukaisesta jakamisesta sekä hyvistä kokouskäytännöistä. Lisäksi sivuttiin vapaaehtoistoiminnan henkilökemiaongelmia sekä tapoja, joilla uudet toimijat voivat yrittää muuttaa urautunutta toimintaa.

Koulutuksessa keskusteltiin vapaaehtoistehtävien paketoinnista.

Toisen koulutusillan aikana keskusteltiin paljon vapaaehtoistoiminnasta ja vapaaehtoistehtävien jakamisesta, toiminnan avaamisesta ja siitä, miten toimintaa voi tehdä houkuttelevammaksi uusille aktiiveille. Tärkeänä aiheena Valtonen nosti esiin vapaaehtoistehtävien paketoinnin: Mitä tehtävän vastuualueeseen kuuluu? Kuinka paljon aikaa se vie? Mitä vapaaehtoinen itse saa siitä, että ryhtyy tehtävään? Eihän tekijöiden kiittäminen ja muistaminen unohdu, kun työ on tehty?

Koulutus oli monipuolinen ja myös pitkään yhdistystoiminnassa olleille ajatuksia herättävä. Osallistujien kommenttien perusteella lähes joka yhdistyksessä olisi ollut muitakin, jotka olisivat hyötyneet koulutuksen sisällöstä, joten toivottavasti pääsemme järjestämään vastaavan kurssin esimerkiksi vuoden kuluttua uudelleen!

Jos yhdistyksenne ei tällä kertaa päässyt osallistumaan mutta olisi jatkossa kiinnostunut vastaavasta koulutuksesta, laittakaa viestiä järjestösihteerille. Otamme vastaan myös muita koulutustoiveita, jotta voimme suunnitella toimintaa paremmin yhdistysten tarpeita vastaavaksi!

Kevätkokouksessa keskusteltiin monikulttuurisuustyöstä

EKYLin sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Albergan kartanon flyygelisalissa torstaina 27.4. noin 20 jäsenyhdistysten edustajan voimin. Kokouksen asialistalla oli vuoden 2016 tilien ja toiminnan käsittely. Tilinpäätös ja toimintakertomus hyväksyttiin, ja vuoden 2016 toimintakertomus on nyt luettavissa osoitteessa http://www.ekyl.fi/liitto/toimintakertomus/.

Asukastyöntekijä Riikka Koola Asukastalo Kylämajasta.

Ennen varsinaisten kokousasioiden käsittelyä asukastyöntekijä Riikka Koola Matinkylässä sijaitsevasta Asukastalo Kylämajasta esitteli Kylämajan toimintaa ja kertoi tilan monikulttuurisuustyön onnistumisista ja haasteista. Kylämajan toimintaan ovat tervetulleita kaikki ikään ja taustaan katsomatta, ja kävijöitä onkin runsaasti.

Paikalla olevien yhdistysten edustajien kokemukset vaihtelivat runsaasti; joissakin yhdistyksissä tapahtumiin osallistuu runsaasti väkeä erilaisista taustoista, toiset eivät ole yrityksistä huolimatta saaneet pysyviä kontakteja maahanmuuttajataustaisiin asukkaisiin.

Kysymys maahanmuuttajien aktivoimisesta kaupunginosayhdistysten toimintaan herätti runsaasti keskustelua. Monille maahanmuuttajataustaisille suomalaisille perinteinen yhdistystoiminta on vierasta ja lisäksi kontaktien muodostaminen voi olla vaikeaa. Koola totesi myös, että monelle muualta tulleelle käytännön kielitaito nousee toimintaan osallistumisen esteeksi. Kuten muussakin vapaaehtoistyössä suoraan mukaan pyytäminen toimii paremmin kuin esimerkiksi kutsukirje. Paikallisesti kannattaa pyrkiä solmimaan kontakteja yhdistyksiin, joilla on esimerkiksi kummi- tai ystäväperhetoimintaa, joiden kautta yhteyksiä löytyy. Esimerkkeinä mainittiin mm. Mannerheimin Lastensuojeluliitto sekä erityisesti tyttö- ja naistointaa järjestävä Nicehearts ry.