Syyskokouksessa keskusteltiin ympäristömuotoilusta ja avustuksista

EKYLin sääntömääräinen syyskokous pidettiin torstaina 24.11. Albergan kartanossa. Paikalle oli saapunut noin 30 henkeä.

Ennen virallisten kokousasioiden käsittelyä kokouksessa vieraili ympäristömuotoilija Niko Riepponen, joka työskentelee Espoon kaupunkitekniikan keskuksessa. Riepponen alusti otsikolla Kohti fiksumpaa kaupunkia ja esitteli erilaisia omaan asuinympäristöön liittyviä projekteja, joihin asukkaat pääsevät vaikuttamaan. Erityisesti Riepponen muistutti läsnäolijoita vastaamaan kaupunkitekniikan keskuksen Suomi 100 -projektin Sata penkkiä, paikkaa ja tarinaa karttakyselyyn, joka on avoinna itsenäisyyspäivään asti.

Alustuksen jälkeen pidettiin varsinainen syyskokous. Syyskokouksessa käsiteltäviä sääntömääräisiä asioita ovat tulevan toimintakauden toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen, jäsenmaksun vahvistaminen sekä puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten ja varajäsenten valinta erovuoroisten tilalle.

Hallitus esitti, että EKYLin jäsenmaksut pidetään ennallaan 65-90 eurossa jäsenyhdistyksen koon mukaan porrastettuna. Kokous hyväksyi esityksen.

Mikko Perkko. Kuva: Pentti Valkama

Mikko Perkko. Kuva: Pentti Valkama


Hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2017 esitettiin Mikko Perkkoa, joka yksimielisesti valittiin jatkamaan tehtävässä myös tulevana vuonna. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi kaksivuotiskaudelle 2017-18 valittiin Raili Lindberg, Ann-Christin Lintula, Kari Simonen ja Hanne Österberg. Varajäseniksi samalle kaksivuotiskaudelle valittiin Mika Hentunen, Tiina Karhu, Matti Metsäranta ja Arto Pinomaa. Lisäksi hallitusta täydennettiin kahdella varajäsenellä, jotka valittiin kesken kauden 2016-17 väistyvien varajäsenten tilalle. Muuton vuoksi tehtävästään väistyvän varajäsenen tilalle valittiin Erkki Torkkeli ja hallituksen varsinaiseksi jäseneksi valitun Hanne Österbergin tilalle valittiin Raimo Kukko.

Muissa asioissa keskusteltiin joulukuussa tulossa olevasta keskustelutilaisuudesta Espoon kaupungin kulttuurin tulosyksikön ja kulttuurilautakunnan edustajien kanssa. Kaupunginosayhdistysten toiminta- ja kohdeavusten tilanne herätti runsasta keskustelua, joka jatkuu varmasti joulukuussa.

EKYLin syyskokous 24.11.

Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään Albergan kartanon flyygelisalissa torstaina 24.11. klo 18 alkaen.

Ennen varsinaisen kokouksen alkua kuulemme alustuksen aiheesta Kohti fiksumpaa kaupunkia: Meidän roskis, Valovuosi ja 100 penkkiä, paikkaa ja tarinaa. Miten Suomi 100-juhlavuosi näkyy kaupunkilaisten lähiympäristössä? Ympäristömuotoilija Niko Riepponen kertoo mahdollisuuksista vaikuttaa asumisympäristöön yhteistyössä Espoon kaupunkitekniikan keskuksen kanssa ja kutsuu osallistujia myös mukaan keskusteluun.

Jokaisella jäsenyhdistyksellä on oikeus lähettää kokoukseen valtakirjalla yksi edustaja, joka käyttää yhdistyksen äänioikeutta. Puheenjohtajat saavat valtakirjapohjan kutsukirjeen liitteenä. Kaikki EKYLin toiminnasta kiinnostuneet jäsenyhdistysten jäsenet ovat kuitenkin lämpimästi tervetulleita kokoukseen. Syyskokouksessa valitaan EKYLin hallitukselle puheenjohtaja vuodelle 2017 sekä hallituksen jäsenet ja varajäsenet toimikaudelle 2017-18 erovuoroisten tilalle.

Kahvitarjoilun mitoittamiseksi osallistujien toivotaan ilmoittautuvan järjestösihteerille sähköpostitse osoitteeseen kristel.nyberg@ekyl.fi viimeistään maanantaina 21.11.

Tuomarila-seuran juhlassa muistettiin ansioituneita kotiseututyön tekijöitä

Tuomarila-seura perustettiin 50 vuotta sitten aktiivisten tuomarilalaisten voimin tukemaan ja edistämään monin eri tavoin täällä asuvien ihmisten arkea ja luomaan yhteisöllisyyttä. Samoja päämääriä palvelee myös seuran nykyinen toiminta.

Aktiivinen seura juhli 50-vuotista taivaltaan 15.10.2016 Tuomarilan koululla. Päivän pääjuhlassa palkittiin kotiseututyössä ansioituneita henkilöitä Kotiseutuliiton kultaisin ansiomerkein. Kultainen ansiomerkki myönnetään henkilölle, joka on osallistunut kotiseututyöhön ja järjestötoimintaan pitkään ja ansiokkaasti.

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Tuomarila-seuran puheenjohtaja Tiina Kähkönen, EKYLin puheenjohtaja Mikko Perkko sekä Kotiseutuliiton kultaisen ansiomerkin saajat Raimo Kukko ja Heikki Kotamies. Kuva Marjo Koivumäki / Studio Apris

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Tuomarila-seuran puheenjohtaja Tiina Kähkönen, EKYLin puheenjohtaja Mikko Perkko sekä Kotiseutuliiton kultaisen ansiomerkin saajat Raimo Kukko ja Heikki Kotamies. Kuva Marjo Koivumäki / Studio Apris

Ansiomerkkien saajat olivat 20 vuotta Tuomarila-seuran puheenjohtajana toiminut Sirkka-Liisa Korkala, Tuomarila-seuran pitkäaikaiset aktiivit Marja Sipilä ja Heikki Kotamies sekä Tuomarila-seuran pitkäaikainen rahastonhoitaja Raimo Kukko. Palkituista Heikki Kotamies ja Raimo Kukko ovat tuttuja myös EKYLin hallituksesta, jossa Kotamies ehti vuosituhannen vaihteessa toimia myös puheenjohtajana. Raimo Kukko toimii edelleen aktiivisesti Liiton hallituksessa.

Suomi 100 -infotilaisuus ja työpaja

EKYLin Suomi 100-infotilaisuus ja työpaja kutsuu espoolaiset järjestötoimijat ideoimaan tulevan Suomi 100 -juhlavuoden toimintaa. Ilta on suunnattu erityisesti kaupunginosa- ja kotiseututoimijoille, mutta kaikki Espoossa toimivat yhdistykset ovat tervetulleita etsimään ideoita ja yhteistyökumppaneita.

Mikä Suomi 100 –juhlavuosi? Miten voimme osallistua? Sopiiko tapahtumaideamme vuoden teemaan? Voimmeko tehdä yhteistyötä muiden kanssa? Onko joku lähiyhdistys suunnittelemassa samantapaista toimintaa? Kuinka pääsemme ideasta käytäntöön?

Tervetuloa kuulemaan espoolaisille järjestötoimijoille suunnattua Suomi 100-tietoiskua ja osallistumaan työpajatyöskentelyyn juhlavuoden tapahtumiin 2017 liittyen!

Ohjelma

17.00 Tervetuloa

Noin klo 17.05 Koordinaattori Saara Vanhala Espoon kaupungilta kertoo juhlavuoden teemasta ja käytännöistä ja vastaa kysymyksiin aiheesta.

Noin klo 17.45 Toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo Suomen Kotiseutuliitosta esittelee lyhyesti Kotiseutuliiton Suomi 100 –teemat ja kutsuu mukaan kotiseututyön Suomi 100 –juhlaan.

Noin klo 18-21 Kansalaistoimintaan erikoistunut kehittämispäällikkö Janne Kareinen Espoon Järjestöjen Yhteisö EJYstä johdattaa osallistujat työpajatyöskentelyyn. Tuo oma ideasi Suomi 100 –juhlavuoden paikallistapahtumaksi. Tehdään yhdessä ideoista aktiivista toimintaa!

Missä: Kotiseututalo Parkvilla, Parkvillanpolku 4, Leppävaara
Koska: Keskiviikkona 7.9. klo 17-21
Ilmoittautuminen: Järjestösihteerille sähköpostitse osoitteeseen kristel.nyberg@ekyl.fi viimeistään maanantaina 5.9.

Kotiseutupäiviä vietettiin Kajaanissa

Kun viime vuonna Valtakunnallisia kotiseutupäiviä vietettiin pääkaupunkiseudun sykkeessä täällä Espoossa, matkasi kotiseutuväki tänä vuonna aivan erilaisiin maisemiin Kainuun sydämeen Kajaaniin.

Suomen Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja Kirsi Moisander ja Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen avasivat Valtakunnaliset kotiseutupäivät.

Suomen Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja Kirsi Moisander ja Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen avasivat Valtakunnaliset kotiseutupäivät. Kuva: Mikko Perkko


Kotiseutupäivät alkoivat torstaina 4.7. Tienviitta tulevaisuuteen -seminaarilla, jossa keskusteltiin kotiseututyön tulevaisuudesta monelta kannalta. Erityisesti puhujat nostivat esiin tulevan maakuntauudistuksen ja sen vaikutukset kotiseututyöhön ja paikalliseen identiteettiin. Tästä kulttuuri- ja identiteettityön asemasta käydyn keskustelun pohjalta Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous teki julkilausuman, jonka tekstin voi lukea Suomen Kotiseutuliiton kotisivuilta.

Keskustelussa nousi esiin myös se, että kun Espoon päivillä 2015 yhtenä käsitellyistä teemoista oli uusien suomalaisten kotoutuminen, emme tienneet kuinka ajankohtaiseen aiheeseen tartuimme. Puhujat muistuttivatkin, että vuoden aikana kärjistynyt pakolaiskriisi ei ole ohi, ja että kotiseutujärjestöillä on arvokasta annettavaa siinä, miten tulijat kotoutuvat Suomeen ja osaksi paikallisia yhteisöjä. Keskustelut mainituista aiheista jatkuivat perjantain keskustelukammareissa, aamulla aluetoimijoiden kesken ja iltapäivällä keskustelussa, joka oli otsikoitu Kotoutuminen, kunnat ja kotiseututyö. Kotiseututoimijoiden haasteena onkin nyt se, miten elää mukana muutoksissa ja kehittyä unohtamatta samalla kuitenkaan perinteitä.

Vuoden kotiseututeko -palkinnon vastaanottaja Saimi Hoyer ja Suomen Kotiseutuliiton puheenjohtaja Janne Vilkuna seuraavat avajaisia.

Vuoden kotiseututeko -palkinnon vastaanottaja Saimi Hoyer ja Suomen Kotiseutuliiton puheenjohtaja Janne Vilkuna seuraavat avajaisia. Kuva: Mikko Perkko


Suomen Kotiseutuliiton vuosikokouksessa käsiteltiin tulevaisuuskeskustelun lisäksi sääntömääräiset asiat ja päivitettiin valtuuston kokoonpano. Kokouksen yhteydessä julkistettiin myös Vuoden kotiseutuyhdistys sekä Vuoden kaupunginosa. Vuoden kotiseutuyhdistyksenä palkittiin Haapajärvi-seura ja Vuoden kaupunginosaksi valittiin Porin Reposaari. Yksi tunnustus julkistettiin jo avajaisissa ennen vuosikokousta, kun Vuoden kotiseututeko -palkinto ojennettiin Saimi Hoyerille, Thomas Hoyerille ja Janne Leinoselle Punkaharjun entisen Valtionhotellin kunnostamisesta.

Kotiseutupäivillä oli virallisten keskustelujen lisäksi myös paljon paikallista kulttuuriohjelmaa. Erityisesti ohjelmassa näkyi Eino Leino, jonka runoissa kainuulainen kotiseutu oli vahvana innoituksen lähteenä. Tarjolla oli niin Leinon ja Lönnrotin Kajaani -kiertoajelu kuin Laulavia latvoja – syviä juuria: Eino Leino ja kotiseutu -laulunäytelmän esitys. Myös lauantain gaalaillan ohjelmassa oltiin Leinon säkeiden äärellä Panleino-kvartetin esitysten myötä. Gaalan yhteydessä muistettiin myös kotiseututyön pitkän linjan tekijöitä, kun kymmenelle hengelle ojennettiin Kotiseutuyön ansiomitali. Mitali on Suomen Kotiseutuliiton korkein tunnustuksen osoitus, ja edellyttää saajalta maakunnallisia tai valtakunnallisia ansioita kotiseututyössä tai erittäin merkittäviä ansioita paikallisessa kotiseututyössä. Ansiomitalistien esittelyt löytyvät Suomen Kotiseutuliiton kotisivuilta.

Kajaanin linna räjähti komeasti myös vuonna 2016.

Kajaanin linna räjähti komeasti myös vuonna 2016. Kuva: Mikko Perkko

Kajaanin pitkä historia oli vahvasti esillä päivien suuressa yleisöspektaakkelissa eli Kajaanin linnan taistelussa ja räjäytyksessä. Näistä tapahtumista tuli tänä vuonna kuluneeksi 300 vuotta, joten rauniolinnan ympäristössä esitettiin taistelunäytös sekä pyrotekniikalla toteutettu linnan räjäytys. Ohjelmanumero oli Kotiseutupäivien näkyvin, sillä näytös lähetettiin suorana lähetyksenä Yle Areenassa. Paikan päälläkin ohjelmaa seurasi monituhatpäinen yleisö.

Vuonna 2017 Valtakunnallisia Kotiseutupäiviä vietetään Jyväskylässä.