Puheenjohtajat tapasivat kaupunginjohtajan

EKYLin ja EOK:n jäsenyhdistysten puheenjohtajat tapasivat jälleen kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän perinteisillä kaupunginjohtajan kahveilla. Tänä vuonna kahvit järjestettiin jälleen parin vuoden tauon jälkeen Gumbölen kartanossa. Espoolaiset kaupunginosa- ja omakotiyhdistykset olivat hyvin edustettuina noin 35 eri yhdistyksen voimin.

Kaupunginjohtaja Mäkelä toivotti yhdistysten edustajat tervetulleiksi ja kertoi kartanosta muutamalla sanalla. Tämän jälkeen siirryttiin kahvipöytään kuulemaan puheenvuorot kaupunginjohtajan lisäksi kaupungin strategiajohtaja Jorma Valveelta sekä Rantaraitin kehitysprojektin Lennart Petterssonilta.

Ensimmäisessä alustuksessa kaupunginjohtaja loi katseen päättyneeseen valtuustokauteen ja kertoi kokemuksia ja tutkimustuloksia siitä, kuinka Espoon kaupungin Espoo-tarina -strategia on toiminut valtuustokaudella 2013-17. Aalto-yliopisto on seurannut ja arvioinut strategian toimeenpanoa ja vaikutuksia. Mitattavina vaikutuksina todettiin, että espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on kauden aikana lisääntynyt. Strategiaan liittyvä johtamisfilosofia johtamiseen vuorovaikutuksen ja myönteisen ihmiskäsityksen kautta on myös lisännyt työhyvinvointia. Kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolot ovat vähentyneet ja eläkkeellejäämisikä on kauden aikana noussut. Espoo-tarinan kehittämiseen ja seurantaan on liittynyt kaupungin esimiesareena, jonka kautta kaikki kaupungilla esimiesasemassa työskentelevät ovat myös päässeet vaikuttamaan strategian syntyyn.

Espoon kaupungin strategiajohtaja Jorma Valve loi puolestaan katseen tulevaisuuteen ja kertoi Espoo-tarinan alkavalle uudelle valtuustokaudelle päivittämisen vaiheista. Päivitystyön pohjana on syksyllä 2016 toteutettu Mun Espoo -asukaskysely, johon vastasi yli 6000 asukasta ja jonka avulla koottiin yli 20.000 kommenttia. Asukaskyselystä kävi ilmi, että espoolaisille tärkeitä ovat edelleen samat arvot kuin vuonna 2012 Espoo-tarinaa varten tehdyissä kyselyissä. Lähiluonto, asukasta lähellä olevat palvelut paitsi kaupunki- myös paikalliskeskuksissa, julkisen ja yksityisen liikenteen kehittäminen sekä turvallisuus nousivat vahvasti esiin asioina, joita asukkaat kotikaupungissa arvostavat. Samat asiat Valve mainitsi myös tärkeinä kehittämisen kohteina. Erityisesti lähipalvelut, julkisen liikenteen järjestelyt sekä lähiluonnosta huolehtiminen olivat nousseet kyselyssä esiin asioina, joihin asukkaat kaipaavat parannusta.

Kyselyn, väistyvän valtuuston helmikuussa pitämän Espoo-tarinan palauteseminaarin, keväällä järjestettävän esimiesareenan sekä uuden valtuuston kesäkuussa järjestettävän kaksipäiväisen seminaarin perusteella valmistellaan uudistettu versio Espoo-tarinasta. Suunnitelman mukaan uusi valtuusto hyväksyy uudistetun strategian kokouksessaan syyskuussa 2017.

Lopuksi puheenjohtajille esittäytyi Lennart Pettersson Espoo Marketing Oystä. Espoo Marketing on Espoon kaupungin tytäryhtiö, jonka tunnetumpi brändi on Visit Espoo. Pettersson työskentelee Visit Espoo -tiimissä Rantaraitin kehittämisryhmässä projektipäällikkönä eli Rantaraitin isäntänänä. Hän kertoi Rantaraitin kehittämisen periaatteista ja siitä, miten niitä suunnitellaan toteutettavaksi. Esimerkkeinä Rantaraittiin liittyvästä toiminnasta Pettersson mainitsi Rantakesä 2017 -hankkeen, jonka Espoon ja Helsingin kaupungit toteuttavat yhteistyössä Yhteismaa ry:n kanssa. Tulevana kesänä 20 eri paikassa Helsingin ja Espoon rannoilla voi järjestää yleisötapahtumia ilman lupamenettelyä, ainoastaan ilmoittamalla tapahtuman ennakkoon tätä tarkoitusta varten avattavassa verkkopalvelussa. Tarkoituksena on Petterssonin sanojen mukaan ”antaa kaupunkitila kaupunkilaisten käyttöön”.

Puheenvuorojen jälkeen oli vielä hetki aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Puheenjohtajien puheenvuoroissa nousivat esiin esimerkiksi Espoon luontoarvot ja työpaikkaomavaraisuus, lähikulttuuripalvelut kuten esimerkiksi pienempien asuinalueiden lähikirjastot sekä Espoon pohjoisosien kehittäminen.

Kaupunginjohtaja toivoi lopuksi, että kaupunginosatoimijat edelleen jatkaisivat hyvää yhteistyötä Espoon kaupungin kanssa ja esitti, että tulevaisuudessa voitaisiin järjestää Päivä kaupunginjohtajana -workshoptapaaminen, jossa kaupunginosa- ja omakotiyhdistysten väki voisi asettua kaupunginjohtajan asemaan ja esittää konkreettisia kehitysideoita kaupungille. Yhdistysten edustajat pitivät ehdotusta hyvänä, joten palaamme asiaan myöhemmin.

Uutta intoa yhdistystoimintaan!

EKYL järjestää osana jäsenpalveluitaan koulutusta jäsenyhdistysten toivomista aiheista. Kevätkauden koulutustoiminnassa on nyt ohjelmassa moneen kertaan toivottu järjestötoimintakoulutus.

Uutta intoa yhdistystoimintaan! on käytännönläheinen koulutus kaikille yhdistystoimijoille. Koulutuksessa käydään läpi viimeaikaiset yhdistystoimintaa koskevat lainsäädännön uudistukset sekä kerrataan yhdistyksen toiminnan kannalta keskeisiä tekijöitä kuten yhdistyksen eri toimijoiden työnjakoa, kokouskäytänteitä sekä toiminnan suunnittelua ja raportointia. Ennen kaikkea koulutuksen tavoitteena on yhdessä pohtimalla ja hyviä käytäntöjä jakamalla saada uutta intoa yhdistystoiminnan kehittämiseen ja arkeen.

Koulutus järjestetään yhteistyössä opintokeskus Vision kanssa ja kouluttajana toimii yhdistystoiminnan kouluttaja Virve Valtonen.

Koulutuksen sisältö:
Viimeaikaiset yhdistyksiin liittyvät lainsäädännön muutokset
Työnjako yhdistyksessä
Hyvät kokouskäytännöt
Toiminnan suunnittelu ja raportointi
Toiminnan avoimuuden kehittäminen ja sitä kautta houkuttelevuuden lisääminen uusille toimijoille.

Aika:
Ke 10. ja to 11.5. klo 17.30-20.30

Paikka:
Kotiseututalo Parkvilla, Parkvillanpolku 4, Leppävaara

Hinta ja ilmoittautuminen:
Jäsenhinta EKYLin jäsenyhdistysten jäsenille 30 e, ilmoittautuminen sähköpostitse järjestösihteerille, kristel.nyberg@ekyl.fi, viimeistään ti 2.5.
Hinta muille 40 e, ilmoittautuminen Vision ilmoittautumisjärjestelmän kautta.

Kurssille ilmoittautuneet voivat ostaa Vision julkaiseman Yhdistystoiminnan oppaan koulutushintaan 15 e. Mainitse ilmoittautuessasi jos haluat kirjan!

Yhteistyöllä eteenpäin -ilta herätti vilkasta keskustelua

EKYL oli joulukuussa mukana järjestämässä kaupunginosatoimijoiden ja Espoon kaupungin Kulttuurin tulosyksikön edustajien tapaamista, jonka tarkoituksena oli avata keskustelu kulttuurilautakunnan kaupunginosayhdistyksille myöntämien toiminta- ja kohdeavustusten jakokäytännöistä. Keskiviikkoiltana 15.3. tapaaminen sai jatkoa Yhteistyöllä eteenpäin -illan merkeissä. Paikalla olivat Kulttuurin tulosyksikön edustajina kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja Teresia Volotinen, kulttuuripäällikkö Tiina Kasvi sekä uutena erityisasiantuntijana vastikään aloittanut Kathja Koskela.

Kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja Teresia Volotinen toivottaa keskustelijat tervetulleiksi. Vasemmalla kulttuuripäällikkö Tiina Kasvi, oikealla EKYLin puheenjohtaja Mikko Perkko.

Joulukuun tapaaminen poiki jo käytännön parannuksen avustuskäytäntöihin, kun kaupunginosatoimijoiden toiminta-avustuksen hakuaika muuttuu. Aiemmin tulevan vuoden toiminta-avustusta on haettu huhtikuun loppuun mennessä, mutta nyt hakemusten määräaika siirtyy syyskuun loppuun. Jatkossa siis edeltävän toimintavuoden raportointi ja tulevan vuoden avustuksen haku eivät kasaannu samalle kuukaudelle vaan jakautuvat tasaisemmin pitkin vuotta. Lisäksi tulevan toiminnan suunnitteluun jää enemmän aikaa. Joulukuun keskustelun jälkeen EKYL myös teki jäsenyhdistyksilleen kyselyn, jossa pyydettiin kommentteja avustuskäytäntöjen sujuvoittamiseksi. Kysyimme lisäksi ehdotuksia siihen, millä muilla tavoilla Kulttuurin tulosyksikkö voisi tukea kaupunginosatoimijoita. Tiivistelmä kyselyn lopputuloksista tulee myöhemmin myös EKYLin kotisivuille nähtäville.

Kaupunginosatoimijoille tehtyyn kyselyyn saatiin kiitettävä määrä kommentteja eri teemoista.

Tänään käydyn keskustelun pohjana olivatkin kyselyyn tulleet kommentit. Kommentteja oli hieman tiivistetty ja koostettu muutaman kattoteeman alle ja kooste oli jaettu kaikkiin työskentelypöytiin keskustelun pohjaksi. Osallistujat keskustelivat viidessä pienryhmässä vilkkaasti. Saatesanoiksi keskustelulle esitettiin toive erityisesti kuulla käytännön ehdotuksia mahdollisten epäkohtien parantamiseksi sekä hankaliksi koettujen käytäntöjen sujuvoittamiseksi.

Ryhmäkeskustelujen purussa tilakysymys, erityisesti koulutilojen käytön tasapuolisuus nousi edelleen esille. Osan kouluja tiloja saa käyttöön helposti, mutta toisista läsnäolijoilla oli huonoja kokemuksia. Erityisesti varaukset kertaluontoisiin tilaisuuksiin, esimerkiksi kokouskäyttöön, koettiin hankaliksi ja vastaukset tilavarauskyselyihin saattavat viipyä useita viikkoja muistutuksista huolimatta. Todettiin myös, että tietoa alueella olevista tiloista on huonosti saatavilla. Tähän pohdittiin ratkaisuksi tilapankkia, johon koostettaisiin kaikki Espoon kaupungin hallinnoimat tilat ja ihannetapauksessa liitettäisiin sähköinen varausjärjestelmä. Lisäksi keskustelussa liputettiin sen puolesta, että pienten lähikirjastojen itsenäistä käyttömahdollisuutta kehitettäisiin ja laajennettaisiin eri toimipisteisiin.

Pienryhmissä käytiin vilkasta keskustelua.

Toinen paljon puhuttanut teema oli avustuskäytäntöjen monimutkaisuus ja hyvin pieniin avustuksiin nähden turhan raskaaksi koettu byrokratia. Toiveissa jo pitkään ollutta sähköistä varausjärjestelmää aletaan ennakkotiedon mukaan kehittää syksyllä, jolloin sekä hakemusten tekeminen että saaduista avustuksista raportointi toivon mukaan helpottuu.

Kulttuurin tulosyksikön edustajat kirjasivat keskustelussa esiin nousseet aiheet muistiin ja lisäksi heillä on käytettävissään edellisen tapaamisen jälkeen tehdyn kyselyn tulokset. Jatkotoimenpiteenä kulttuurin väki käsittelee palautteen ja selvittää, mihin toiveista voidaan tarttua. Erityisesti avustusten hakemiseen ja raportointiin liittyvän byrokratian keventäminen olisi kaikkien etu, jonka kautta säästettäisiin niin yhdistysväen, virkamiesten kuin lautakunnankin aikaa.

Seuraavana toimenpiteenä pyritään syyskaudella pian uuden kulttuurilautakunnan aloitettua toimintansa järjestämään tilaisuus, jossa kaupunginosatoimijat pääsevät esittäytymään uudelle lautakunnalle ja kertomaan siitä, miten monipuolista toiminta on yhdistyksissä eri puolilla Espoota. Näin toimintaa saadaan päättäjille näkyvämmäksi ja tutummaksi ja samalla myös kaupunginosatoimijoiden kynnys ottaa tarpeen vaatiessa yhteyttä lautakunnan jäseniin madaltuu.

Kauklahden kotikaupunkipolku julkaistu

Uusimman kotikaupunkipolun julkaisun myötä Espoon kotikaupunkipolut ulottuvat nyt myös Kauklahteen.

Uudella kotikaupunkipolulla on 24 kohdetta ja 5 tietolaatikkoa. Kävelyreitin pituus on noin 6 km. Kauklahdessa ollaan Espoon alkujuurilla ja tutustutaan mm. Kuninkaantiehen. Tuoreemmasta historiasta monelle ovat tuttuja Halmeen leipomo ja nuorisoseurantalo Valhalla. Kehittyvän alueen nykypäivää edustavat esimerkiksi vuoden 2006 asuntomessualue ja vain muutama vuosi sitten käyttöön otettu Elä ja asu -seniorikeskus sekä Suomen tunnetuin kosmetiikkatehdas. Polku ei unohda myöskään luontoa, sillä kohteista selviää myös mitä kaloja Espoonjoessa ui ja missä kasvaa suovalkku.

Kotikaupunkipolun on toimittanut ja aineistoa kokoavaa työryhmää ohjannut Pauli Saloranta. Hanketta rahoittivat Museovirasto, Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto, Svenska Kulturfonden ja Espoon kaupunki. Työryhmässä oli edustajia mm. Kauklahti-seurasta ja Pro Espoonjoki ry:stä. Tietoja on saatu monilta tahoilta, esimerkiksi Espoon kaupungilta ja kaupunginmuseolta.

Kotikaupunkipolut ovat kävelyreittejä, jotka soveltuvat uusille ja vanhoille asukkaille, sunnuntaikävelyille ja tutkimusretkille tai vaikka Pokémonien keräilyyn.

Espoossa on nyt kaikkiaan 25 kotikaupunkipolkua. Kohdekuvaukset on toimittanut Pauli Saloranta, joka on kehittänyt kotikaupunkipolkujen toimintamuodon vuonna 2004 ja toteuttaa niitä yhteistyössä kaupunginosayhdistysten kanssa sekä myös vetää opastuskierroksia.

Lisätietoja kotikaupunkipoluista paitsi Espoossa myös muualla löytyy osoitteesta http://www.kotikaupunkipolut.fi/.

Hyvää joulua!

Kiitoksia hyvästä yhteistyöstä. Hyvää, rauhallista joulua ja riemukasta Suomi 100 -juhlavuotta 2017