Järjestösihteeri kesälomalla

Alppiruusut kukkivat keskellä kauneinta kesää Laajalahden rodopuistossa eli Anja Pankasalon puistossa (kiitos kuvasta Laajalahti ry:lle). Näissä tunnelmissa onkin hyvä myös järjestösihteerin lähteä kesälomalle.

EKYLin toimistossa päivystää juhannuksesta heinäkuun loppuun tuttuun tapaan Raimo Kukko, jonka tavoittaa tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 9.30-12 ja torstaisin klo 15-17 EKYLin asioissa puhelinnumerosta 045-1215581 ja Parkvillan varauksiin liittyen puhelinnumerosta 046-8771269 tai sähköpostitse parkvilla@espoo.fi. Järjestösihteeri Kristel Nyberg on toimistolla jälleen tiistaina 1.8.

Puheenjohtajien retki suuntautui Hvitträskiin

EKYLin perinteisesti kevätkauden lopulla järjestämä jäsenyhdistysten puheenjohtajien virkistysretki suuntautui tänä vuonna poikkeuksellisesti Espoon ulkopuolelle, naapurikunnan puolelle Hvitträskiin.

Hvitträskin tuvassa oli sadesäällä hämärää…

Noin kolmenkymmenen hengen voimin tutustuimme opastetulla kierroksella ateljeekotiin ja kuulimme Geselliuksen, Lindgrenin ja Saarisen vaiheista. Sateisella säällä suuressa tuvassa oli hämärää ja opas kertoikin, että talossa elettiin öljylamppujen ja kynttilöiden valossa hyvin pitkään. Ateljeekodin viimeisiinkin osiin saatiin sähköt vasta 1920-luvulla.

…mutta suuressa yhteisateljeessa oli runsaasti luonnonvaloa.

Opastetun kierroksen jälkeen oli vielä mahdollista tutustua Saarisen perheen käytössä olleisiin yläkerran tiloihin, jonka jälkeen syötiin kevyt iltapala naapurirakennuksessa ravintola Hvitträskissä. Aikaa oli varattu myös itsenäiseen liikkumiseen Hvitträskin luonnonkauniissa ympäristössä, mutta vaikka hieman iltaa kohti hellittikin, olivat esimerkiksi jyrkät rinteet harmillisesti vielä märät ja liukkaat. Taloa ympäröivistä puutarhoista oli kuitenkin mahdollista nauttia.

Puutarhasta aukenivat komeat näkyvät järvelle.

Puheenjohtajien retki järjestetään vuosittain virkistys- ja verkostoitumistilaisuudeksi kaupunginosayhdistysten aktiivisille vapaaehtoisille. Aiempina vuosina olemme mm. käyneet Pentalassa, tutustuneet Ämmässuon kaatopaikkaan ja vierailleet Fortumin pääkonttorissa sekä luontokeskus Haltiassa.

Koulutuksessa haettiin uutta intoa yhdistystoimintaan

EKYL järjestää osana toimintaansa vuosittain koulutuksia jäsenyhdistysten toiveiden mukaisesti. Toukokuussa pidettiin yhteistyössä Vision kanssa paljon toivottu yhdistystoiminnan kurssi. Uutta intoa yhdistystoimintaan! -kurssin sisältö räätälöitiin EKYLin tarpeisiin, joten sisältö oli yhdistelmä Vision koulutusvalikoimien yhdistystoiminnan peruskurssia sekä vapaaehtoisjohtamisen koulutusta.

Kouluttajana toimi yhdistystoimintaan erikoistunut Virve Valtonen.

Kouluttajana toimi Virve Valtonen, joka on erikoistunut nimenomaan erilaisiin yhdistystoiminnan koulutuksiin. Osallistujia oli yhteensä lähes 20 sekä EKYLin jäsenyhdistyksistä että kourallisesta muita pääkaupunkiseudulla toimivia yhdistyksiä. Monella osallistujalla oli järjestötoimintakokemusta jo usealta vuosikymmeneltä, joten koulutuksessa ei lähdetty liikkeelle aivan alkeista vaan keskityttiin pikemminkin jakamaan hyviä käytäntöjä sekä keskusteltiin yhdistystoiminnassa eteen tulevista ongelmakohdista. Ensimmäisenä koulutusiltana keskusteltiin mm. yhdistyslain muutoksista, hallituksen työnjaosta ja tehtävien oikeudenmukaisesta jakamisesta sekä hyvistä kokouskäytännöistä. Lisäksi sivuttiin vapaaehtoistoiminnan henkilökemiaongelmia sekä tapoja, joilla uudet toimijat voivat yrittää muuttaa urautunutta toimintaa.

Koulutuksessa keskusteltiin vapaaehtoistehtävien paketoinnista.

Toisen koulutusillan aikana keskusteltiin paljon vapaaehtoistoiminnasta ja vapaaehtoistehtävien jakamisesta, toiminnan avaamisesta ja siitä, miten toimintaa voi tehdä houkuttelevammaksi uusille aktiiveille. Tärkeänä aiheena Valtonen nosti esiin vapaaehtoistehtävien paketoinnin: Mitä tehtävän vastuualueeseen kuuluu? Kuinka paljon aikaa se vie? Mitä vapaaehtoinen itse saa siitä, että ryhtyy tehtävään? Eihän tekijöiden kiittäminen ja muistaminen unohdu, kun työ on tehty?

Koulutus oli monipuolinen ja myös pitkään yhdistystoiminnassa olleille ajatuksia herättävä. Osallistujien kommenttien perusteella lähes joka yhdistyksessä olisi ollut muitakin, jotka olisivat hyötyneet koulutuksen sisällöstä, joten toivottavasti pääsemme järjestämään vastaavan kurssin esimerkiksi vuoden kuluttua uudelleen!

Jos yhdistyksenne ei tällä kertaa päässyt osallistumaan mutta olisi jatkossa kiinnostunut vastaavasta koulutuksesta, laittakaa viestiä järjestösihteerille. Otamme vastaan myös muita koulutustoiveita, jotta voimme suunnitella toimintaa paremmin yhdistysten tarpeita vastaavaksi!

Kevätkokouksessa keskusteltiin monikulttuurisuustyöstä

EKYLin sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Albergan kartanon flyygelisalissa torstaina 27.4. noin 20 jäsenyhdistysten edustajan voimin. Kokouksen asialistalla oli vuoden 2016 tilien ja toiminnan käsittely. Tilinpäätös ja toimintakertomus hyväksyttiin, ja vuoden 2016 toimintakertomus on nyt luettavissa osoitteessa http://www.ekyl.fi/liitto/toimintakertomus/.

Asukastyöntekijä Riikka Koola Asukastalo Kylämajasta.

Ennen varsinaisten kokousasioiden käsittelyä asukastyöntekijä Riikka Koola Matinkylässä sijaitsevasta Asukastalo Kylämajasta esitteli Kylämajan toimintaa ja kertoi tilan monikulttuurisuustyön onnistumisista ja haasteista. Kylämajan toimintaan ovat tervetulleita kaikki ikään ja taustaan katsomatta, ja kävijöitä onkin runsaasti.

Paikalla olevien yhdistysten edustajien kokemukset vaihtelivat runsaasti; joissakin yhdistyksissä tapahtumiin osallistuu runsaasti väkeä erilaisista taustoista, toiset eivät ole yrityksistä huolimatta saaneet pysyviä kontakteja maahanmuuttajataustaisiin asukkaisiin.

Kysymys maahanmuuttajien aktivoimisesta kaupunginosayhdistysten toimintaan herätti runsaasti keskustelua. Monille maahanmuuttajataustaisille suomalaisille perinteinen yhdistystoiminta on vierasta ja lisäksi kontaktien muodostaminen voi olla vaikeaa. Koola totesi myös, että monelle muualta tulleelle käytännön kielitaito nousee toimintaan osallistumisen esteeksi. Kuten muussakin vapaaehtoistyössä suoraan mukaan pyytäminen toimii paremmin kuin esimerkiksi kutsukirje. Paikallisesti kannattaa pyrkiä solmimaan kontakteja yhdistyksiin, joilla on esimerkiksi kummi- tai ystäväperhetoimintaa, joiden kautta yhteyksiä löytyy. Esimerkkeinä mainittiin mm. Mannerheimin Lastensuojeluliitto sekä erityisesti tyttö- ja naistointaa järjestävä Nicehearts ry.

Puheenjohtajat tapasivat kaupunginjohtajan

EKYLin ja EOK:n jäsenyhdistysten puheenjohtajat tapasivat jälleen kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän perinteisillä kaupunginjohtajan kahveilla. Tänä vuonna kahvit järjestettiin jälleen parin vuoden tauon jälkeen Gumbölen kartanossa. Espoolaiset kaupunginosa- ja omakotiyhdistykset olivat hyvin edustettuina noin 35 eri yhdistyksen voimin.

Kaupunginjohtaja Mäkelä toivotti yhdistysten edustajat tervetulleiksi ja kertoi kartanosta muutamalla sanalla. Tämän jälkeen siirryttiin kahvipöytään kuulemaan puheenvuorot kaupunginjohtajan lisäksi kaupungin strategiajohtaja Jorma Valveelta sekä Rantaraitin kehitysprojektin Lennart Petterssonilta.

Ensimmäisessä alustuksessa kaupunginjohtaja loi katseen päättyneeseen valtuustokauteen ja kertoi kokemuksia ja tutkimustuloksia siitä, kuinka Espoon kaupungin Espoo-tarina -strategia on toiminut valtuustokaudella 2013-17. Aalto-yliopisto on seurannut ja arvioinut strategian toimeenpanoa ja vaikutuksia. Mitattavina vaikutuksina todettiin, että espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on kauden aikana lisääntynyt. Strategiaan liittyvä johtamisfilosofia johtamiseen vuorovaikutuksen ja myönteisen ihmiskäsityksen kautta on myös lisännyt työhyvinvointia. Kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolot ovat vähentyneet ja eläkkeellejäämisikä on kauden aikana noussut. Espoo-tarinan kehittämiseen ja seurantaan on liittynyt kaupungin esimiesareena, jonka kautta kaikki kaupungilla esimiesasemassa työskentelevät ovat myös päässeet vaikuttamaan strategian syntyyn.

Espoon kaupungin strategiajohtaja Jorma Valve loi puolestaan katseen tulevaisuuteen ja kertoi Espoo-tarinan alkavalle uudelle valtuustokaudelle päivittämisen vaiheista. Päivitystyön pohjana on syksyllä 2016 toteutettu Mun Espoo -asukaskysely, johon vastasi yli 6000 asukasta ja jonka avulla koottiin yli 20.000 kommenttia. Asukaskyselystä kävi ilmi, että espoolaisille tärkeitä ovat edelleen samat arvot kuin vuonna 2012 Espoo-tarinaa varten tehdyissä kyselyissä. Lähiluonto, asukasta lähellä olevat palvelut paitsi kaupunki- myös paikalliskeskuksissa, julkisen ja yksityisen liikenteen kehittäminen sekä turvallisuus nousivat vahvasti esiin asioina, joita asukkaat kotikaupungissa arvostavat. Samat asiat Valve mainitsi myös tärkeinä kehittämisen kohteina. Erityisesti lähipalvelut, julkisen liikenteen järjestelyt sekä lähiluonnosta huolehtiminen olivat nousseet kyselyssä esiin asioina, joihin asukkaat kaipaavat parannusta.

Kyselyn, väistyvän valtuuston helmikuussa pitämän Espoo-tarinan palauteseminaarin, keväällä järjestettävän esimiesareenan sekä uuden valtuuston kesäkuussa järjestettävän kaksipäiväisen seminaarin perusteella valmistellaan uudistettu versio Espoo-tarinasta. Suunnitelman mukaan uusi valtuusto hyväksyy uudistetun strategian kokouksessaan syyskuussa 2017.

Lopuksi puheenjohtajille esittäytyi Lennart Pettersson Espoo Marketing Oystä. Espoo Marketing on Espoon kaupungin tytäryhtiö, jonka tunnetumpi brändi on Visit Espoo. Pettersson työskentelee Visit Espoo -tiimissä Rantaraitin kehittämisryhmässä projektipäällikkönä eli Rantaraitin isäntänänä. Hän kertoi Rantaraitin kehittämisen periaatteista ja siitä, miten niitä suunnitellaan toteutettavaksi. Esimerkkeinä Rantaraittiin liittyvästä toiminnasta Pettersson mainitsi Rantakesä 2017 -hankkeen, jonka Espoon ja Helsingin kaupungit toteuttavat yhteistyössä Yhteismaa ry:n kanssa. Tulevana kesänä 20 eri paikassa Helsingin ja Espoon rannoilla voi järjestää yleisötapahtumia ilman lupamenettelyä, ainoastaan ilmoittamalla tapahtuman ennakkoon tätä tarkoitusta varten avattavassa verkkopalvelussa. Tarkoituksena on Petterssonin sanojen mukaan ”antaa kaupunkitila kaupunkilaisten käyttöön”.

Puheenvuorojen jälkeen oli vielä hetki aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Puheenjohtajien puheenvuoroissa nousivat esiin esimerkiksi Espoon luontoarvot ja työpaikkaomavaraisuus, lähikulttuuripalvelut kuten esimerkiksi pienempien asuinalueiden lähikirjastot sekä Espoon pohjoisosien kehittäminen.

Kaupunginjohtaja toivoi lopuksi, että kaupunginosatoimijat edelleen jatkaisivat hyvää yhteistyötä Espoon kaupungin kanssa ja esitti, että tulevaisuudessa voitaisiin järjestää Päivä kaupunginjohtajana -workshoptapaaminen, jossa kaupunginosa- ja omakotiyhdistysten väki voisi asettua kaupunginjohtajan asemaan ja esittää konkreettisia kehitysideoita kaupungille. Yhdistysten edustajat pitivät ehdotusta hyvänä, joten palaamme asiaan myöhemmin.