Kauklahden kotikaupunkipolku julkaistu

Uusimman kotikaupunkipolun julkaisun myötä Espoon kotikaupunkipolut ulottuvat nyt myös Kauklahteen.

Uudella kotikaupunkipolulla on 24 kohdetta ja 5 tietolaatikkoa. Kävelyreitin pituus on noin 6 km. Kauklahdessa ollaan Espoon alkujuurilla ja tutustutaan mm. Kuninkaantiehen. Tuoreemmasta historiasta monelle ovat tuttuja Halmeen leipomo ja nuorisoseurantalo Valhalla. Kehittyvän alueen nykypäivää edustavat esimerkiksi vuoden 2006 asuntomessualue ja vain muutama vuosi sitten käyttöön otettu Elä ja asu -seniorikeskus sekä Suomen tunnetuin kosmetiikkatehdas. Polku ei unohda myöskään luontoa, sillä kohteista selviää myös mitä kaloja Espoonjoessa ui ja missä kasvaa suovalkku.

Kotikaupunkipolun on toimittanut ja aineistoa kokoavaa työryhmää ohjannut Pauli Saloranta. Hanketta rahoittivat Museovirasto, Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto, Svenska Kulturfonden ja Espoon kaupunki. Työryhmässä oli edustajia mm. Kauklahti-seurasta ja Pro Espoonjoki ry:stä. Tietoja on saatu monilta tahoilta, esimerkiksi Espoon kaupungilta ja kaupunginmuseolta.

Kotikaupunkipolut ovat kävelyreittejä, jotka soveltuvat uusille ja vanhoille asukkaille, sunnuntaikävelyille ja tutkimusretkille tai vaikka Pokémonien keräilyyn.

Espoossa on nyt kaikkiaan 25 kotikaupunkipolkua. Kohdekuvaukset on toimittanut Pauli Saloranta, joka on kehittänyt kotikaupunkipolkujen toimintamuodon vuonna 2004 ja toteuttaa niitä yhteistyössä kaupunginosayhdistysten kanssa sekä myös vetää opastuskierroksia.

Lisätietoja kotikaupunkipoluista paitsi Espoossa myös muualla löytyy osoitteesta http://www.kotikaupunkipolut.fi/.

Hyvää joulua!

Kiitoksia hyvästä yhteistyöstä. Hyvää, rauhallista joulua ja riemukasta Suomi 100 -juhlavuotta 2017

EKYLin kulttuuriympäristösitoumus

Suomen Kotiseutuliitto haastaa jäsenyhdistyksiään tekemään kulttuuriympäristösitoumuksen https://sitoumus2050.fi/ -sivustolla. Kulttuuriympäristösitoumus on lupaus, jossa toimija, esimerkiksi yhdistys, tai vaikkapa yksityishenkilö sitoutuu muuttamaan toimintaansa kulttuuriympäristöstrategian tavoitteiden ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Haastekampanja liittyy vuonna 2014 hyväksyttyyn, ympäristöministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla laadittuun kulttuuriympäristöstrategiaan, jonka tavoitteena on, että ihmiset arvostavat lähiympäristöään ja toimivat aktiivisesti sen hyväksi.

EKYL on nyt vastannut haasteeseen, tehnyt oman kulttuuriympäristösitoumuksensa ja liittänyt sen osaksi Suomen Kotiseutuliiton sitoumusta. Sitoumuksessamme lupaamme edistää jäsenyhdistystemme aktiivista toimintaa kulttuuriympäristön puolesta. Toivomme, että voimme jatkossa entistä paremmin tiedottaa yhdistyksille erilaisista toimintamahdollisuuksista sekä yhteistyön kautta edistää yhdistysten toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksia. Tavoitteenamme on, että tulevina vuosina esimerkiksi erilaiset keskustelutilaisuudet entistä paremmin poikisivat myös käytännön toimia yhdistysten toimintaedellytysten hyväksi.

EKYLin kulttuuriympäristösitoumus

Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto ry sitoutuu toiminnassaan edistämään Kulttuuriympäristöstrategian 2014-2020 toteutumista. Oman kulttuuriympäristön arvostaminen sekä toiminta sen hyväksi kuuluu oleellisena osana kotiseututyöhön.

Sitoudumme edistämään espoolaisten kaupunginosa-, omakoti-, asukas- ja kotiseutuyhdistysten aktiivista toimintaa kulttuuriympäristön puolesta. Tiedotamme yhdistyksille Euroopan Kulttuuriympäristöpäivistä ja muista kulttuuriympäristöön liittyvistä toimintamahdollisuuksista. Avustamme jäseniä toimintaan liittyvissä kysymyksissä sekä omien kulttuuriympäristösitoumusten laatimisessa.

Kansalaisten mahdollisuus vaikuttaa kulttuuriympäristöön toteutuu parhaiten yhteistyön kautta. EKYL on Suomen Kotiseutuliiton jäsen ja verkostoituu Kotiseutuliiton kautta muiden kotiseututoimijoiden kanssa. Toimimme Espoon kaupunginosayhdistysten keskusjärjestön ominaisuudessa yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa hankkeissa, jotka edistävät asukkaiden mahdollisuuksia aktiiviseen toimintaan oman lähiympäristön puolesta ja autamme kaupungin organisaatioita tavoittamaan ja kohtaamaan kotiseututoimijoita.

***

EKYLin kulttuuriympäristösitoumus löytyy Sitoumus 2050 -sivustolta osoitteesta https://sitoumus2050.fi/commitment/espoon-kaupunginosayhdistysten-liiton-kulttuuriympaeristoesitoumus.

EKYLin toimiston ja Parkvillan päivystyksen joulutauko

EKYLin järjestösihteeri on joululomalla 23.12.2016-8.1.2017. Tuolla aikavälillä EKYLin toimisto on suljettu eikä kotiseututalo Parkvillassa ole vuokrauspäivystystä. Myöskään puhelinpäivystyksiä ei loman aikana ole. Tiedustelut pyydetään lähettämään sähköpostitse osoitteeseen kristel.nyberg@ekyl.fi (EKYLiin liittyvät asiat) tai parkvilla@espoo.fi (Parkvillan varaustiedustelut). Sähköposteihin vastataan viimeistään tiistaina 10.1.2017.

Yhdistykset ja kulttuurin tulosyksikön edustajat keskustelivat avustuksista

Kulttuurilautakunnan myöntämät toiminta- ja kohdeavustukset ovat arvokas tuki kaupunginosayhdistysten toiminnalle, mutta avustusten niukkuus ja avustushakemuksiin liittyvä byrokratia aiheuttavat myös vuodesta toiseen yhdistyksille päänvaivaa. Kulttuurijohtaja Susanna Tommila, kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja Teresia Volotinen ja erityisasiantuntija Tiina Kasvi kutsuivat kaupunginosayhdistysten edustajia yhteisen pöydän ääreen avaamaan keskustelun mahdollisista tavoista uudistaa avustusjärjestelmää. Espoon Valtuustotalolle kokoontui tiistai-iltana 8.12. edustajia yli 20 eri yhdistyksestä eri puolilta Espoota.

Kulttuurijohtaja Tommila esitteli tapaamisen aluksi Espoon kulttuurin tulosyksikön yleisiä linjauksia ja strategisia tavoitteita. Erityisesti hän toivoi, että kaikki tutustuisivat alkuvuodesta hyväksyttyyn Kulttuuriespoo 2030 -dokumenttiin (Pdf-tiedosto linkin takana). Tommila painotti, että dokumentti ei ole ainoastaan kulttuurin tulosyksikön strategia, vaan sen on tarkoitus vaikuttaa poikkihallinnollisesti koko kaupungin linjauksiin. Lisäksi Tommila totesi, että hän haluaa ehdottomasti sisällyttää kaupunginosissa tehdyn ruohonjuuritason kotiseutu- ja kaupunkikulttuurityön kulttuurin sateenvarjon alle. Kaupunginosayhdistykset voivat vaikuttaa suuressa määrin mm. alueiden turvallisuuteen, kulttuurin saavutettavuuteen ja yhteisöllisyyteen.

Susanna Tommila esittelee kulttuurin tulosyksikön strategisia linjauksia. Tommilan vasemmalla puolella istuu kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja Teresia Volotinen.

Susanna Tommila esittelee kulttuurin tulosyksikön strategisia linjauksia. Tommilan vasemmalla puolella istuu kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja Teresia Volotinen.

Erityisasiantuntija Tiina Kasvi puolestaan valotti avustusten jaon valmistelijan dilemmaa, kun käytettävissä oleva rahasumma ei kasva samassa suhteessa hakemusten määrän kanssa. Kasvi kehotti tutustumaan tarkasti Espoon strategiaan eli Espoo-tarinaan: kun valintoja väistämättä joudutaa tekemään, kaupungin strategiaan istuvat hakemukset saavat lisäpisteitä. Kulttuurilautakunta voi myös päättää vuosittain periaatteista, joita otetaan erityisesti huomioon hakemusten käsittelyssä, ja ne kannattaa aina huomioida. Kasvi totesi myös, että ilahtuisi kovasti, jos näkisi enemmän kohdeavustushakemuksia, joissa yhdistykset tekevät yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Tulevan Suomi 100 -juhlavuoden valtakunnallinen teema Yhdessä sopii mainiosti kaupunginosayhdistysten toimintaan, ja ensi vuoden kohdeavustushakemuksissa kannattaakin painottaa juhlavuoden teemoja.

Läsnäolijoilla oli paljon kommentteja ja kysymyksiä avustuksiin liittyen, ja keskustelua käytiin hyvässä ja rakentavassa hengessä. Erityisesti nousi esiin ongelma, että kulttuurin myöntämistä avustuksista aina vain suurempi osa siirtyy tilankäyttömaksujen muodossa toisille toimialueille. Usean alueen yhdistykset toivoivatkin, että yhteisöllinen toiminta vapautettaisiin esimerkiksi koulutilojen käyttömaksuista.

Toiminta-avustuksiin liittyvä avustusbyrokratia herätti myös keskustelua. Tällä hetkellä toiminta-avustusta hakevien yhdistysten on tehtävä hakemus jo huhtikuussa, vaikka monet yhdistykset hyväksyvät tulevan toimintavuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion vasta syyskokouksessaan. Tommila nosti esiin mahdollisuuden, että kotiseutuyhdistysten toiminta-avustusten haun määräaika siirrettäisiin lokakuulle. Moni läsnäolija piti ehdotusta hyvänä. Toisaalta eräs läsnäolija herätti keskustelua kysymällä, onko toiminta-avustus aikansa elänyt tukimuoto nykyisessä projektitoimintaan suuntautuvassa maailmassa. Vastakysymyksenä esitettiin, sopiiko monien yhdisten pitkäjänteinen perustoiminta kohdeavustusmuottiin.

Kasvi esitti, että kulttuuri voisi myös järjestää yhdistyksille suunnattuja hakemusklinikoita, joissa olisi tarjolla apua ja tukea avustushakemusten sekä ehkä myös avustusten käyttöselvitysten laatimiseen. Keskustelussa kävi esimerkiksi ilmi, että yhdistysten vapaaehtoisten tekemä talkootyö ei sovi talousarviotaulukoihin, vaikka talkootyö voitaisiin myös nähdä arvokkaana osana yhdistysten omarahoitusosuutta.

Tilaisuuden päätteeksi Tommila esitti toiveen, että avattua keskustelua jatkettaisiin aktiivisesti. EKYL lupautui keräämään jäsenyhdistyksiltä ehdotuksia ja toiveita avustuskäytäntöjen parantamiseksi ja toimittamaan ne kulttuurin tulosyksikön edustajille. Seuraava avustuksiin liittyvä keskustelutilaisuus pyritäänkin sopimaan jo alkukeväälle, jolloin ehdotusten pohjalta on mahdollista yhdessä pohtia konkreettisia toimenpiteitä.