Suomi 100 -infotilaisuus ja työpaja

EKYLin Suomi 100-infotilaisuus ja työpaja kutsuu espoolaiset järjestötoimijat ideoimaan tulevan Suomi 100 -juhlavuoden toimintaa. Ilta on suunnattu erityisesti kaupunginosa- ja kotiseututoimijoille, mutta kaikki Espoossa toimivat yhdistykset ovat tervetulleita etsimään ideoita ja yhteistyökumppaneita.

Mikä Suomi 100 –juhlavuosi? Miten voimme osallistua? Sopiiko tapahtumaideamme vuoden teemaan? Voimmeko tehdä yhteistyötä muiden kanssa? Onko joku lähiyhdistys suunnittelemassa samantapaista toimintaa? Kuinka pääsemme ideasta käytäntöön?

Tervetuloa kuulemaan espoolaisille järjestötoimijoille suunnattua Suomi 100-tietoiskua ja osallistumaan työpajatyöskentelyyn juhlavuoden tapahtumiin 2017 liittyen!

Ohjelma

17.00 Tervetuloa

Noin klo 17.05 Koordinaattori Saara Vanhala Espoon kaupungilta kertoo juhlavuoden teemasta ja käytännöistä ja vastaa kysymyksiin aiheesta.

Noin klo 17.45 Toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo Suomen Kotiseutuliitosta esittelee lyhyesti Kotiseutuliiton Suomi 100 –teemat ja kutsuu mukaan kotiseututyön Suomi 100 –juhlaan.

Noin klo 18-21 Kansalaistoimintaan erikoistunut kehittämispäällikkö Janne Kareinen Espoon Järjestöjen Yhteisö EJYstä johdattaa osallistujat työpajatyöskentelyyn. Tuo oma ideasi Suomi 100 –juhlavuoden paikallistapahtumaksi. Tehdään yhdessä ideoista aktiivista toimintaa!

Missä: Kotiseututalo Parkvilla, Parkvillanpolku 4, Leppävaara
Koska: Keskiviikkona 7.9. klo 17-21
Ilmoittautuminen: Järjestösihteerille sähköpostitse osoitteeseen kristel.nyberg@ekyl.fi viimeistään maanantaina 5.9.

Kotiseutupäiviä vietettiin Kajaanissa

Kun viime vuonna Valtakunnallisia kotiseutupäiviä vietettiin pääkaupunkiseudun sykkeessä täällä Espoossa, matkasi kotiseutuväki tänä vuonna aivan erilaisiin maisemiin Kainuun sydämeen Kajaaniin.

Suomen Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja Kirsi Moisander ja Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen avasivat Valtakunnaliset kotiseutupäivät.

Suomen Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja Kirsi Moisander ja Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen avasivat Valtakunnaliset kotiseutupäivät. Kuva: Mikko Perkko


Kotiseutupäivät alkoivat torstaina 4.7. Tienviitta tulevaisuuteen -seminaarilla, jossa keskusteltiin kotiseututyön tulevaisuudesta monelta kannalta. Erityisesti puhujat nostivat esiin tulevan maakuntauudistuksen ja sen vaikutukset kotiseututyöhön ja paikalliseen identiteettiin. Tästä kulttuuri- ja identiteettityön asemasta käydyn keskustelun pohjalta Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous teki julkilausuman, jonka tekstin voi lukea Suomen Kotiseutuliiton kotisivuilta.

Keskustelussa nousi esiin myös se, että kun Espoon päivillä 2015 yhtenä käsitellyistä teemoista oli uusien suomalaisten kotoutuminen, emme tienneet kuinka ajankohtaiseen aiheeseen tartuimme. Puhujat muistuttivatkin, että vuoden aikana kärjistynyt pakolaiskriisi ei ole ohi, ja että kotiseutujärjestöillä on arvokasta annettavaa siinä, miten tulijat kotoutuvat Suomeen ja osaksi paikallisia yhteisöjä. Keskustelut mainituista aiheista jatkuivat perjantain keskustelukammareissa, aamulla aluetoimijoiden kesken ja iltapäivällä keskustelussa, joka oli otsikoitu Kotoutuminen, kunnat ja kotiseututyö. Kotiseututoimijoiden haasteena onkin nyt se, miten elää mukana muutoksissa ja kehittyä unohtamatta samalla kuitenkaan perinteitä.

Vuoden kotiseututeko -palkinnon vastaanottaja Saimi Hoyer ja Suomen Kotiseutuliiton puheenjohtaja Janne Vilkuna seuraavat avajaisia.

Vuoden kotiseututeko -palkinnon vastaanottaja Saimi Hoyer ja Suomen Kotiseutuliiton puheenjohtaja Janne Vilkuna seuraavat avajaisia. Kuva: Mikko Perkko


Suomen Kotiseutuliiton vuosikokouksessa käsiteltiin tulevaisuuskeskustelun lisäksi sääntömääräiset asiat ja päivitettiin valtuuston kokoonpano. Kokouksen yhteydessä julkistettiin myös Vuoden kotiseutuyhdistys sekä Vuoden kaupunginosa. Vuoden kotiseutuyhdistyksenä palkittiin Haapajärvi-seura ja Vuoden kaupunginosaksi valittiin Porin Reposaari. Yksi tunnustus julkistettiin jo avajaisissa ennen vuosikokousta, kun Vuoden kotiseututeko -palkinto ojennettiin Saimi Hoyerille, Thomas Hoyerille ja Janne Leinoselle Punkaharjun entisen Valtionhotellin kunnostamisesta.

Kotiseutupäivillä oli virallisten keskustelujen lisäksi myös paljon paikallista kulttuuriohjelmaa. Erityisesti ohjelmassa näkyi Eino Leino, jonka runoissa kainuulainen kotiseutu oli vahvana innoituksen lähteenä. Tarjolla oli niin Leinon ja Lönnrotin Kajaani -kiertoajelu kuin Laulavia latvoja – syviä juuria: Eino Leino ja kotiseutu -laulunäytelmän esitys. Myös lauantain gaalaillan ohjelmassa oltiin Leinon säkeiden äärellä Panleino-kvartetin esitysten myötä. Gaalan yhteydessä muistettiin myös kotiseututyön pitkän linjan tekijöitä, kun kymmenelle hengelle ojennettiin Kotiseutuyön ansiomitali. Mitali on Suomen Kotiseutuliiton korkein tunnustuksen osoitus, ja edellyttää saajalta maakunnallisia tai valtakunnallisia ansioita kotiseututyössä tai erittäin merkittäviä ansioita paikallisessa kotiseututyössä. Ansiomitalistien esittelyt löytyvät Suomen Kotiseutuliiton kotisivuilta.

Kajaanin linna räjähti komeasti myös vuonna 2016.

Kajaanin linna räjähti komeasti myös vuonna 2016. Kuva: Mikko Perkko

Kajaanin pitkä historia oli vahvasti esillä päivien suuressa yleisöspektaakkelissa eli Kajaanin linnan taistelussa ja räjäytyksessä. Näistä tapahtumista tuli tänä vuonna kuluneeksi 300 vuotta, joten rauniolinnan ympäristössä esitettiin taistelunäytös sekä pyrotekniikalla toteutettu linnan räjäytys. Ohjelmanumero oli Kotiseutupäivien näkyvin, sillä näytös lähetettiin suorana lähetyksenä Yle Areenassa. Paikan päälläkin ohjelmaa seurasi monituhatpäinen yleisö.

Vuonna 2017 Valtakunnallisia Kotiseutupäiviä vietetään Jyväskylässä.

Järvenperän kotikaupunkipolku on julkaistu

Espoon kotikaupunkipolkuverkosto laajenee EKYLin meneillään olevan projektin myötä Järvenperään ja Kauklahteen. Nyt julkaistu Järvenperän kotikaupunkipolku on projektin ensimmäinen tuotos. Syyskaudella julkaistaan myös polun ruotsinkielinen versio sekä nyt vielä tekeillä oleva Kauklahden polku käännöksineen.

Järvenperän uudella kotikaupunkipolulla on 23 kohdetta ja noin 4 km kartalle merkittyä reittiä. Aurora Karamzinin jalanjäljissä kulkeva kotikaupunkipolku muodostuu promenadista Träskändan kartanon puutarhassa sekä huviretkestä lähikulmilla, robotteja unohtamatta. Tarkoituksena on edistää uusien asukkaiden kotiutumista ja syventää vanhojen kotiseutusuhdetta. Myös satunnaiselle vieraalle kotikaupunkipolku tarjoaa monipuolisen näkökulman paikkakunnan merkittävyyksiin.

Järvenperän kotikaupunkipolun kartan on laatinut Pauli Saloranta

Järvenperän kotikaupunkipolun kartan on laatinut Pauli Saloranta

Kotikaupunkipolun kohteet esittelevät Järvenperän historiaa ja nykyaikaa, luontoa ja kulttuuria, rakennusperintöä sekä merkittäviä henkilöhahmoja. Reitti käy keskiaikaisen Kuninkaantien parhaiten säilyneellä osuudella. Se kiertelee Träskändan kartanopuistossa, jossa viihtyvät pähkinänakkelit, lehtopöllöt sekä erittäin harvinainen aarniseppä. Kulkija voi kuvitella, millaista oli aatelisten elämä juhlineen ja murheineen. Rakennukset kertovat tyylikausista ja yhteiskunnan kehityksestä, erikoisuutena keisari Aleksanteri II:a varten rakennettu käymälä. Tarina jatkuu kartanoaikaa seuranneeseen uudisrakentamiseen ja modernisaatioon aivan näitä päiviä myöten. Esittelyssä on nykytaidetta sekä lasten kulttuurikeskus Pikku-Aurorassa toimiva Käsityökoulu Robotti.

Kotikaupunkipolun on toimittanut ja aineistoa kokoavaa työryhmää ohjannut Pauli Saloranta. Hankkeen rahoittivat Museovirasto, Svenska Kulturfonden ja Espoon kaupunki. Työryhmässä oli edustajia Järvenperän omakotiyhdistyksestä, Pro Espoonjoki ry:stä ja Espoon perinneseurasta. Tietoja on saatu Espoon kaupunginmuseolta, kaupunkisuunnittelukeskukselta ja ympäristökeskukselta sekä Järvenperän koululta. Käytetty kirjallisuus on lueteltu tekstin yhteydessä.

Espoon perinneseura on laatinut Järvenperän kotikaupunkipolusta kokeellisen mobiiliversion, jonka teknisen toteutuksen on tehnyt Esko Uotila:
http://www.solmu.eu/polku.php

Kotikaupunkipolut ovat kävelyreittejä, jotka soveltuvat uusille ja vanhoille asukkaille, sunnuntaikävelyille ja tutkimusretkille tai vaikka Pokémonien keräilyyn.

Espoossa on nyt kaikkiaan 24 kotikaupunkipolkua. Polkujen yhteispituus on 102 km ja kohteita niiden varrella on yhteensä 453. Lisäksi Espoon kotikaupunkipolkuja taustoittavat 68 tietolaatikkoa. Kohdekuvaukset on toimittanut Pauli Saloranta, joka on kehittänyt kotikaupunkipolkujen toimintamuodon vuonna 2004 ja toteuttaa niitä yhteistyössä kaupunginosayhdistysten kanssa sekä myös vetää opastuskierroksia.

Lisätietoja kotikaupunkipoluista paitsi Espoossa myös muualla löytyy osoitteesta http://www.kotikaupunkipolut.fi/.

Järjestösihteeri kesälomalla

Järjestösihteeri Kristel Nyberg on kesälomalla heinäkuun ajan. Toimistossa päivystää normaaleina päivystysaikoina ti-to Raimo Kukko. Hänet tavoittaa puhelimitse numerosta 045-1215581. Hän huolehtii myös Parkvillan vuokrauspäivystyksestä.

Aurinkoisia kesäpäiviä kaikille!

Juhannusruusut

EKYL puheenjohtajien kevätretki suuntautui Haltiaan

EKYLin puheenjohtajien perinteinen kevätretki suuntautui tänä vuonna Suomen luontokeskus Haltiaan. Paikalle saapui parikymmentä edustajaa eri yhdistyksistä.

Mikko Perkko

EKYLin puheenjohtaja Mikko Perkko (kuvassa etualalla) toivotti tervetulleeksi retkelle. Oppaanamme toimi Leila Häkkinen (kuvassa toinen vasemmalta), joka esitteli aluksi taloa. Haltia on Suomen oloissa siitä harvinainen julkinen rakennus, että myös lähes kaikki tukirakenteet ovat puisia. Talon muotoilu on saanut innoituksensa kalevalaisesta sotkasta. Luontokeskuksessa myös ekologinen ajattelu on tärkeää: esimerkiksi niin vesän viilennys kuin talven lämpökin saadaan katettua lähes täysin maalämmöllä ja käyttövesi lämmitetään aurinkokeräimien avulla. Haltiassa toimii näyttelytilojen lisäksi myös Metsähallituksen luontopalvelut, ja keskus saa suuren osan rahoituksestaan suoraan Ympäristöministeriöltä.

Näyttelyssä

Alustuksen jälkeen siirryimme itse näyttelyyn. Tutustuimme lumikanjoniin ja talveen sopeutuneisiin eläimiin, kuulimme veden kierrosta sekä kävimme kuuntelemassa yön ääniä pimeässä tilassa. Lisäksi pääsimme silittämään talvipesässään nukkuvaa karhua ja ihastelimme suurelle kankaalle heijastettuja kuvia, jotka oli otettu kansallispuistoissa ympäri maan eri vuodenaikoina.

Iltapala

Vierailumme päättyi iltapalaan Ravintola Haltiassa. Samalla osallistujilla oli mahdollisuus keskustella muiden kaupunginosatoimijoiden kanssa ja vaihtaa ajatuksia niin opastetusta kierroksesta kuin muistakin aiheista.

Puheenjohtajien retki järjestetään vuosittain virkistys- ja verkostoitumistilaisuudeksi kaupunginosayhdistysten aktiivisille vapaaehtoisille. Aiempina vuosina olemme mm. käyneet Pentalassa, tutustuneet Ämmässuon kaatopaikkaan ja vierailleet Fortumin pääkonttorissa.