Toimintasuunnitelma

Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto ry (EKYL)

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

1. Tarkoitus ja toiminta

Liiton toiminnan tarkoituksena espoolaisten kaupunginosayhdistysten keskusjärjestönä on auttaa jäsenyhdistyksiään menestymään edistämällä jäsenyhdistystensä vaikutusmahdollisuuksia aluettaan koskevissa asioissa, edistämällä ja vaalimalla espoolaista kotiseutu- ja perinnetoimintaa sekä lisäämällä paikallistunnetta espoolaisten keskuudessa, huolehtimalla keskusjärjestönä jäsenyhdistystensä yhteisistä tarpeista ja eduista sekä harjoittamalla monipuolista yhteistyötä niin kaupungin kuin muiden vastaavaa työtä tekevien organisaatioiden kanssa.

Tarkoituksen toteuttamiseksi liitto pyrkii vaikuttamaan Espoon kaupungin kehittämiseen yhteistyössä viranomaisten, luottamushenkilöiden ja yksityisten tahojen kanssa. Liitto harjoittaa tiedotus-, julkaisu- ja koulutustoimintaa sekä kerää ja tallentaa kotiseutuunsa liittyvää perinnetietoa. Liitto voi myös tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja asukkaiden toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksien edistämiseksi.

2. Jäsenistö

Liiton toiminta kattaa hyvin koko kaupungin. Yli 60 espoolaisesta kaupunginosayhdistyksestä 46 kuuluu jäsenenä liittoon. Jäsenyhdistysten jäsenmäärä vaihtelee alle 100 jäsenestä yli 500 jäseneen. Jäsenyhdistystensä jäsenmäärillä mitaten liitto edustaa runsasta 10.000 espoolaista taloutta. Liitto pyrkii lisäämään jäsenmääräänsä ja parantamaan kaupunginosayhdistysten verkoston kattavuutta mm. rohkaisemalla asukkaita perustamaan yhdistyksiä sellaisille uusille asuinalueille joilla toimintaa ei vielä ole.

3. Toiminta

Liitto palvelee ja tukee jäsenyhdistyksiään yhdistystoimintaan liittyvissä asioissa. Käytännön tukea lisätään entisestään ja palveluita monipuolistetaan jäsenyhdistysten esittämien toiveiden mukaisesti. Samalla tehdään liiton toimintaa entistä tunnetummaksi jäsenyhdistysten keskuudessa sekä kehitetään ja ideoidaan uusia toimintamuotoja.

Vuoden aikana järjestetään jäsenyhdistysten puheenjohtajien tapaamisia 1-2 kertaa ja muita tapaamisia ajankohtaisista asioista tarpeen mukaan. Puheenjohtajien tapaamisiin liitetään virkistävä osio, jolla halutaan kiittää ja palkita vapaaehtoistyötä tekeviä jäsenyhdistysten toimihenkilöitä. Jäsenyhdistyksiä kiinnostavista aiheista järjestetään 1-2 keskustelutilaisuutta tai koulutusta vuodessa. Tilaisuuksien aiheet määräytyvät niiden toiveiden ja tarpeiden mukaan, joita jäsenyhdistykset liitolle ilmaisevat.

Luotuja yhteyksiä kaupungin päättäjiin sekä virkamiehiin ylläpidetään ja vahvistetaan. Yhteistyötä muiden yhdistystoimijoiden kanssa kehitetään edelleen.
Vuonna 2017 vietetään Suomi 100 –juhlavuotta. Vuoden 2016 aikana suunnitellaan ja valmistellaan yhdessä jäsenyhdistysten kanssa juhlavuoden toimintaa ja etsitään kumppaneita tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämiseen juhlavuoden kunniaksi.

3.1. Tiedotus

Liiton tiedotusta ja toimintaa pyritään vahvistamaan www-sivujen sisällön lisäämisellä ja päivittämisellä sekä tehokkaalla sähköisellä viestinnällä. Liiton ja jäsenyhdistysten toiminnasta tiedotetaan esimerkiksi Liiton omassa kumppaniosiossa Länsiväylän verkkosivustolla sekä Liiton Facebook-sivulla. Viestintää pyritään kehittämään myös Liiton toiminnasta tiedottamisessa Espoon alueella toimivissa viestimissä lisäämällä yhteyksiä lehdistöön ja muuhun mediaan.

Jäsentiedottaminen tapahtuu sähköpostilla. Vuosikokouskutsut lähetetään myös kirjepostina. EKYLin kotisivuilla olevat jäsenyhdistysten yhteystiedot päivitetään säännöllisesti. Puheenjohtajille viestitään sähköpostitse nopeaa reagointia vaativista asioista jäsenkirjeiden välillä.

Liiton verkkosivuja kehitetään ja vahvistetaan tiedottamisen ja vuorovaikutuksen kanavana, josta saa ajantasaista tietoa niin Liiton kuin sen jäsenyhdistystenkin toiminnasta.

3.2. Jäsenpalvelut

Liiton jäsenpalveluita kehitetään jäsenyhdistysten toiveiden ja tarpeiden mukaan.

Liiton toimisto tarjoaa jäsenyhdistyksille maksutonta neuvontaa liittyen yhdistystoimintaan ja yhdistysten viestintään sekä tapahtumajärjestämiseen.

Liitto järjestää jäsenyhdistystensä jäsenille koulutustilaisuuksia esim. järjestyksenvalvonnasta tai yhdistyksen hallintoon ja toimintaan liittyvistä ajankohtaisista teemoista. Jäsenyhdistyksiltä tiedustellaan 2-3 kertaa vuodessa koulutustarpeita ja -toiveita. Koulutukset toteutetaan joustavasti tarpeiden ilmettyä. Toteutettavissa koulutuksissa painotetaan jäsenkuntaa mahdollisimman laajasti kiinnostavia ja hyödyttäviä aihepiirejä.

Liiton toimistossa on jäsenyhdistysten lainattavissa tai vuokrattavissa erilaisia tarvikkeita, esimerkiksi kannettava äänentoistolaite, järjestyksenvalvojaliivejä sekä roskapihtejä. Toimiston kopiokone on jäsenyhdistysten käytössä pientä korvausta vastaan.

Liitolla on Teosto-lupa sekä toiminnan vastuuvakuutus jäsenyhdistysten tilaisuuksia varten. Liiton kautta jäsenyhdistykset ovat Suomen Kotiseutuliiton jäseniä ja voivat käyttää myös Kotiseutuliiton jäsenpalveluita.

3.3. Yhteistyö ja asukasvaikuttaminen

Liitto toimii tiiviissä yhteistyössä Espoon kaupungin, Suomen Kotiseutuliiton ja Helsingin kaupunginosayhdistysten liitto Helkan kanssa. Ruotsinkielisen työn osalta yhteistyökumppanina toimii Esbobygdens Ungdsomförbund EBUF. Liitto pyrkii myös jatkuvasti luomaan uusia yhteyksiä ja yhteistyömahdollisuuksia muualla maassa toimiviin kaupunginosayhdistyksiin. Samaten luodaan ja ylläpidetään yhteyksiä Espoossa toimiviin muiden alojen yhdistystoimijoihin mm. Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY:n kautta.

Liitto pyrkii edistämään mahdollisuuksia asukasosallistumiseen ja -vaikuttamiseen suuralueilla. Liitto pyrkii vahvistamaan ja kehittämään yhteyksiä kaupunkiin asukasvaikuttamisasioissa sekä edistämään alueellisten demokraattisten asukasvaikuttamistapojen järjestämistä Espoossa.

Näiden tavoitteiden toteutumiseksi liitto on mukana järjestämässä tilaisuuksia, joissa kaupunginosayhdistysten edustajat pääsevät tapaamaan kaupungin edustajia. Tällaisia tilaisuuksia ovat vuosittain järjestettävät kaupunginjohtajan aamukahvit sekä erilaiset kaupunginosayhdistysten illat ja muut vastaavat keskustelutilaisuudet. Tiiviitä yhteyksiä kaupungin ja eri hallintokuntien johtoon ylläpidetään ja kehitetään, jotta kaupunginosayhdistystoiminnan merkitys ymmärrettäisiin vahvuutena Espoon kaupungin kehittämisessä ja osana Espoo-tarinaa.

Liitolla on kaksi jäsentä Espoon kaupungin nimeämässä Asukasfoorumityöryhmässä. Liiton puheenjohtaja toimii ryhmän puheenjohtajana.

EKYL on Suomen Kotiseutuliiton jäsen ja liitolla on pysyvä edustaja Suomen Kotiseutuliiton valtuustossa. Lisäksi liitolla on edustaja Edunvalvontajaostossa sekä Kaupunkityön jaostossa, jonka kautta ylläpidetään yhteyksiä muiden suurten kaupunkien kaupunginosatoimijoihin.

3.4. Espoo-päivä

Liitto on mukana Espoo-päivän vietossa yhdessä kaupungin, jäsenyhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Liitto välittää Espoo-päivään liittyviä tiedotteita jäsenyhdistyksille ja tarjoaa jäsenille neuvontapalvelua tapahtumajärjestämiseen liittyen.

3.5. Kotikaupunkipolut

Liitto kannustaa jäsenyhdistyksiään laatimaan alueellisia kotikaupunkipolkusuunnitelmia ja -esitteitä ja toimii tarvittaessa koordinoivana tahona polkujen suhteen.

Kotikaupunkipolkuihin liittyviin hankkeisiin haetaan erillisrahoitusta. Vuonna 2016 viimeistellään meneillään oleva hanke kotikaupunkipolkujen laatimiseksi Kauklahteen ja Järvenperään.

3.6. Viljelypalstat

Usealla liiton jäsenyhdistyksistä on hoidossaan viljelypalstoja tai -laatikoita. Liitto rohkaisee jäsenyhdistyksiä kaupunkiviljelytoimintaan ja avustaa tarvittaessa neuvotteluissa kaupungin kanssa jäsenyhdistysten toimialueilla sijaitsevien kaupungin viljelypalstojen siirtämisestä yhdistysten hoidettaviksi sekä palstatoiminnan kehittämisestä.

3.7. Vuokrauspalvelu

EKYL hoitaa Espoon kaupungin omistamien Kotiseututalo Parkvillan ja Albergan kartanon vuokraustoimintaan liittyvät tehtävät.

3.8. Kotiseutututkimus

Yhtenä Espoon Seudun Kulttuurisäätiön perustajana EKYL on mukana ohjaamassa avustuksia mm. kotiseutututkimukseen. Liitto tekee kotiseutuasioissa yhteistyötä muiden toimijoiden, esimerkiksi Espoon perinneseura ry:n sekä luonnollisesti Suomen Kotiseutuliiton kanssa.

4. Organisaatio

Liitto järjestää sääntömääräiset kevät- ja syyskokoukset, joiden yhteyteen pyritään järjestämään alustuksia ajankohtaisista aiheista. Alustajiksi kutsutaan vuosittain esimerkiksi kaupungin virkamiehiä, jotka vastaavat joko asumiseen tai asukasvaikuttamiseen liittyvistä toimialoista.

4.1. Hallitus ja työryhmät

Liiton hallitus kokoontuu noin kymmenen kertaa vuodessa. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, kahdeksan varsinaista jäsentä ja kahdeksan henkilökohtaista varajäsentä. Hallituksen sihteerinä toimii järjestösihteeri. Vastuu liiton toiminnasta ja sen kehittämisestä kuuluu hallitukselle.

Hallitus asettaa tarvittaessa työryhmiä valmistelemaan ja vahvistamaan liiton toimintaa. Hallitus pyrkii hyödyntämään jäsentensä ja tarvittaessa jäsenyhdistystensä osaamista työryhmätyöskentelyssä. Työryhmät valmistelevat aihealueensa asioita hallituksen käsittelyyn.

Työryhmät mm. vastaavat liiton taloudesta, tukevat järjestösihteeriä liiton viestinnän kehittämisessä, valmistelevat koulutuksia ja keskustelutilaisuuksia sekä vastaavat perinneasioista. Uusia työryhmiä voidaan tarpeen tullen perustaa jo toimivien ryhmien rinnalle.

4.2. Henkilöstö

Liiton toimihenkilöinä on osa-aikainen järjestösihteeri ja osa-aikainen päivystäjä Albergan kartanossa.

Liiton toimisto sijaitsee Kotiseututalo Parkvillassa Leppävaarassa.

5. Talous

Liiton toimintakulut muodostuvat pääosin palkoista sekä palvelujen ja tarvikkeiden hankinnasta.

Liiton toiminta rahoitetaan Espoon kaupungin avustuksilla, Parkvillan ja Albergan kartanon vuokraustoiminnan hoitamisesta saatavilla korvauksilla, muista palveluista saatavilla tuloilla sekä jäsenmaksuilla. Erillishankkeisiin haetaan aktiivisesti rahoitusta useilta kuhunkin hankkeeseen soveltuvilta tahoilta. Selvitetään edelleen mahdollisuuksia ja yhteistyökumppaneita Leader-tyyppisen EU:n kaupunkitoimintarahoituksen hankkimiseksi Espooseen.