Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto ry

Espoo-päivää 2018 juhlittiin joka puolella kaupunkia perjantaina 24. ja lauantaina 25.8. lähes 250 tapahtuman voimin. EKYL kantoi kortensa kekoon kutsumalla piknikille Parkvillan pihapiiriin sekä avaamalla Parkvillan ovet kävijöille perjantai-iltapäivänä 24.8.

EKYLin puheenjohtaja Mikko Perkko toimi lettumestarina, apunaan hallituksen jäsen Hanne Österberg

Alkuiltapäivästä pihalla paistettiin muurikkalettuja, ja lisäksi tarjosimme kävijöille kahvia, teetä ja mehua. Lähiympäristön asukkaiden lisäksi paikalla kävi mm. Luksian opiskelijaryhmä, joka tutustui samalla huvilaelämään ja alueen historiaan.

Taloon ja pihapiiriin tutustui myös opiskelijaryhmä Luksiasta.

Parkvillan sisätilat kiinnostivat erityisesti lähitalojen asukkaita. Moni oli utelias tietämään, mikä vanha talo tänne kerrostalojen keskelle on jäänyt. Järjestösihteeri esitteli taloa, ja lisäksi esiin oli nostettu Parkvillan 100-vuotisjuhlan kuvajulisteet vuodelta 2009.

Parkvillan 100-vuotisjuhlaan vuonna 2009 tehdyt julisteet pääsivät jälleen esiin.

Kaiken kaikkiaan taloon ja pihapiiriin kävi iltapäivän aikana tutustumassa yli 40 henkeä. Nuorin kävijä oli kolmen viikon ikäinen, vanhimmat puolestaan yli 80-vuotiaita.

Espoon Kauklahti on valittu Vuoden kaupunginosaksi 2018. Vuoden kaupunginosa on Suomen Kotiseutuliiton vuosittain myöntämä tunnustus, ja Kauklahti on Espoon ensimmäinen tämän tunnustuksen saanut kaupunginosa. Perusteluissa todetaan, että yhteisöllisyys ja monimuotoinen asukasaktiivisuus on ollut Kauklahdessa poikkeuksellisessa kasvussa jo usean vuoden ajan.

Joulukuussa Kauklahdessa avautuvat Elävän joulukalenterin luukut. Tässä syttyvät jouluvalot 1.12.2016. Kuva: Marjo Ojanen

”Kauklahti on vireä kaupunginosa, joka on toisaalta säilyttänyt kylähengen ja kylämäisyyden”, Kauklahti-seuran puheenjohtaja Susanna Rahkonen kertoo.

Kauklahdessa historia ja uusi yhteisöllisyys kulkevat luontevasti rinta rinnan. Kuninkaantien varrella sijaitseva Kauklahti kuuluu Espoon vanhimpiin kyliin ja kulttuuriperintöä on säilynyt hyvin. Merkkejä asutuksesta on jäänyt niin kivikaudelta kuin keskiajaltakin, ja Espoon kaupunginmuseo tekee läheistä yhteistyötä asukkaiden kanssa.

Viime aikoina paikalliset yrittäjät ovat tuoneet Kauklahteen uutta yhteisöllisyyttä. Kauklahdessa on mm. yli satavuotias Halmeen leipomo sekä uutena tulokkaana Maxin kalakauppa, johon tullaan kaukaakin. Leipomo, kalakauppias, ravintola ja ruokakauppa ovat perustaneet kotiseutuhenkisen Herkkukatu-sivuston Facebookiin. Lisäksi alueella toimii REKO-lähiruokapiiri, jonka kautta voi ostaa lähiruokaa suoraan tuottajilta sekä joukko muitakin vilkkaita asukkaiden Facebook-ryhmiä. Kauklahti-seura pyrkii toimimaan yhteisöllisyyttä kokoavana voimana. Se koordinoi esimerkiksi Joulukalenteri-tapahtumasarjaa, johon kaupunginosan eri yhteisöt voivat ottaa osaa omilla kalenteriluukkutapahtumillaan. Yhteisöllisyyttä luo myös vilkas koulujen vanhempaintoiminta.

Vuoden 2016 Kauklahti-päivää vietettiin seurantalo Valhallassa 1950-luvun iltamien tyyliin. Kuva: Marjo Ojanen.

Kaikkiaan ehdotuksia Vuoden kaupunginosaksi tuli tänä vuonna 368, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Monissa ehdotuksissa ehdotetaan samaa kaupunginosaa, joten ehdolla oli kaikkiaan 113 kaupunginosaa 25 kaupungista.

Lisätietoja Vuoden kaupunginosa -tunnustuksesta: https://kotiseutuliitto.fi/toiminta/palkinnot-ja-kilpailut/vuoden-kaupunginosa/

Kuvan päivänkakkaraniitty löytyy Perkkaan kappelin naapurista Leppävaarasta, jossa Espoon kaupunki entisöi vanhan Albergan puutarhaa. Järjestösihteerin työmatka kulkee tämän kukkaloiston ohitse seuraavan kerran vasta heinäkuun lopussa, sillä nyt on koittanut kesäloman aika.

EKYLin toimistossa päivystää heinäkuun ajan tuttuun tapaan Raimo Kukko, jonka tavoittaa tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 9.30-12 ja torstaisin klo 15-17 EKYLin asioissa puhelinnumerosta 045-1215581 ja Parkvillan varauksiin liittyen puhelinnumerosta 046-8771269 tai sähköpostitse parkvilla@espoo.fi. Järjestösihteeri Kristel Nyberg on toimistolla jälleen tiistaina 31.7.

Saaristomuseo Pentalan avajaisia vietettiin perjantaina 15.6. lämpimän kesäisessä säässä. Kutsuvieraiden joukossa oli runsaasti kaupunginosayhdistysten edustajia, jotka siis pääsivät ensimmäisten joukossa nauttimaan kauniisti kunnostetusta museoalueesta.

Espoo on rannikkokaupunki, jolla on runsaasti merellistä historiaa. Saaristomuseota onkin suunniteltu Espooseen jo vuosikymmeniä. Pentalan saaren kalastajatilan rakennukset kaupunki on ostanut jo 80-luvulla. Hanke eteni verkkaisesti, kunnes vuonna 2008 museosta tuli kaupunginhallituksen hyväksymä hanke ja alueen kunnostusta varten laadittiin hankesuunnitelma.

Museonjohtaja Maarit Henttonen sekä kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä muistivat puheissaan useita yhteistyötahoja. Erityistä kiitosta sai Esbo Hembygdsförening. Mäkelä mainitsi, että yhdistyksen järjestämät Pentalan saaristopäivät pitivät toivoa museosta yllä silloinkin, kun hanke ei tuntunut etenevän.

Saaristomuseo on monen tahon yhteinen ponnistus. Espoon kaupunginmuseon lisäksi museoalueesta on kiittäminen mm. kaupungin tilapalveluita, liikunta- ja nuorisopalveluita sekä ympäristökeskusta. Museo on kesäaikaan auki joka päivä ja sinne pääsee saariston reittiveneillä 16.6. lähtien.

EKYLin perinteisesti kevätkauden lopulla järjestämä jäsenyhdistysten puheenjohtajien virkistysretki suuntautui tänä vuonna Gallén-Kallelan museoon Tarvaspäähän. Noin 20 hengen joukolla nautittiin kahvit Tarvaspään pihapiirissä Villa Linuddissa sijaitsevassa kahvilassa sekä tutustuttiin opastetulla kierroksella museon näyttelyyn.

Näyttelyn teemana oli tällä kertaa Mary Gallénin elämä. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta taiteilijan vaimon syntymästä. Ateljeessa oli esillä Maryn käsitöitä. Pyöreässä huoneessa oli maalauksia perheen Afrikan matkalta ja näyttelytilaan oli ripustettu teoksia, joissa Mary oli toiminut Akseli Gallén-Kallelan mallina. Opastetun kierroksen jälkeen oli vielä aikaa vierailla taiteilijakodin tornikerroksissa.

Puheenjohtajien retki järjestetään vuosittain virkistys- ja verkostoitumistilaisuudeksi kaupunginosayhdistysten aktiivisille vapaaehtoisille. Aiempina vuosina olemme mm. käyneet Pentalassa ja Hvitträskissä, tutustuneet Ämmässuon kaatopaikkaan ja vierailleet Fortumin pääkonttorissa sekä luontokeskus Haltiassa.