Toimintasunnitelma 2020

Toimintasuunnitelma vuodelle 2020

1. Tarkoitus ja toiminta

Liiton toiminnan tarkoituksena espoolaisten kaupunginosayhdistysten keskusjärjestönä on auttaa jäsenyhdistyksiään menestymään. Liitto edistää jäsenyhdistystensä vaikutusmahdollisuuksia aluettaan koskevissa asioissa, edistää ja vaalii espoolaista kotiseutu- ja perinnetoimintaa, lisää paikallistunnetta espoolaisten keskuudessa sekä huolehtii keskusjärjestönä jäsenyhdistystensä yhteisistä tarpeista ja eduista. Liitto harjoittaa monipuolista yhteistyötä niin kaupungin kuin muiden vastaavaa työtä tekevien organisaatioiden kanssa.

Tarkoituksen toteuttamiseksi liitto pyrkii vaikuttamaan Espoon kaupungin kehittämiseen yhteistyössä viranomaisten, luottamushenkilöiden ja yksityisten tahojen kanssa. Liitto harjoittaa tiedotus-, julkaisu- ja koulutustoimintaa sekä kerää ja tallentaa kotiseutuunsa liittyvää perinnetietoa. Liitto voi myös tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja asukkaiden toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksien edistämiseksi.

2. Jäsenistö

Liiton toiminta kattaa hyvin koko kaupungin. Yli 60 espoolaisesta kaupunginosayhdistyksestä 48 kuuluu jäsenenä liittoon. Jäsenyhdistysten jäsenmäärä vaihtelee alle 100 jäsenestä yli 500 jäseneen. Jäsenyhdistystensä jäsenmäärillä mitaten liitto edustaa runsasta 11.000 espoolaista taloutta. Liiton tavoitteena on lisätä jäsenmääräänsä ja parantaa kaupunginosa- ja omakotiyhdistysten verkoston kattavuutta mm. rohkaisemalla asukkaita perustamaan yhdistyksiä sellaisille uusille asuinalueille, joilla toimintaa ei vielä ole ja markkinoimalla jäsenpalveluitaan niille omakotiyhdistyksille, joilta nämä vielä puuttuvat.

3. Toiminta

Liitto palvelee ja tukee jäsenyhdistyksiään yhdistystoimintaan liittyvissä asioissa. Käytännön tukea lisätään entisestään ja palveluita monipuolistetaan jäsenyhdistysten esittämien toiveiden mukaisesti. Samalla tehdään liiton toimintaa entistä tunnetummaksi jäsenyhdistysten keskuudessa sekä kehitetään ja ideoidaan uusia toimintamuotoja.

Vuoden aikana järjestetään jäsenyhdistysten puheenjohtajien tapaamisia 1-2 kertaa ja muita tapaamisia ajankohtaisista asioista tarpeen mukaan. Puheenjohtajien tapaamisiin liitetään virkistävä osio, jolla halutaan kiittää ja palkita vapaaehtoistyötä tekeviä jäsenyhdistysten toimihenkilöitä. Jäsenyhdistyksiä kiinnostavista aiheista järjestetään 1-2 keskustelutilaisuutta tai koulutusta vuodessa. Tilaisuuksien aiheet määräytyvät niiden toiveiden ja tarpeiden mukaan, joita jäsenyhdistykset liitolle ilmaisevat.

Luotuja yhteyksiä kaupungin päättäjiin sekä virkamiehiin ylläpidetään ja vahvistetaan. Yhteistyötä muiden yhdistystoimijoiden kanssa kehitetään edelleen.

Toiminnassa otetaan huomioon Suomen Kotiseutuliiton vuosikokouksen hyväksymät Kotiseutuliiton toiminnan päälinjat: kulttuurisesti monimuotoinen Suomi ja suomalaisuus, asukkaiden osallisuuden vahvistaminen sekä uudet toimintamuodot kotiseututyössä. Lisäksi toiminnassa huomioidaan Liiton kulttuuriympäristösitoumus, jonka keskeisenä tavoitteena on asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen vuoropuhelun kautta.

3.1. Tiedotus

Liiton tiedotusta ja toimintaa vahvistetaan aktiivisella ja tehokkaalla sähköisellä viestinnällä. Liiton ja jäsenyhdistysten toiminnasta tiedotetaan esimerkiksi Liiton omassa kumppaniosiossa Länsiväylän verkkosivustolla sekä Liiton Facebook-sivulla. Viestintää kehitetään mahdollisuuksien mukaan myös Liiton toiminnasta tiedottamisessa Espoon alueella toimivissa viestimissä lisäämällä yhteyksiä lehdistöön ja sähköiseen mediaan.

Jäsentiedotteet ja vuosikokouskutsut lähetetään yksinomaan sähköisesti.  EKYLin kotisivuilla olevat jäsenyhdistysten yhteystiedot päivitetään säännöllisesti. Puheenjohtajiin pidetään yhteyttä sähköpostilla ja tarvittaessa puhelimella.

Liiton verkkosivuja kehitetään ja vahvistetaan tiedottamisen ja vuorovaikutuksen kanavana, josta saa ajantasaista tietoa niin Liiton kuin sen jäsenyhdistystenkin toiminnasta.

3.2. Jäsenpalvelut

Liiton jäsenpalveluita kehitetään jäsenyhdistysten toiveiden ja tarpeiden mukaan.

Liiton toimisto tarjoaa jäsenyhdistyksille maksutonta neuvontaa liittyen yhdistystoimintaan ja yhdistysten viestintään sekä tapahtumajärjestämiseen.

Liitto järjestää jäsenyhdistystensä jäsenille koulutustilaisuuksia yhdistyksen hallintoon ja toimintaan liittyvistä ajankohtaisista teemoista. Jäsenyhdistyksiltä tiedustellaan 2-3 kertaa vuodessa koulutustarpeita ja -toiveita. Koulutukset toteutetaan joustavasti tarpeiden ilmettyä. Toteutettavissa koulutuksissa painotetaan jäsenkuntaa mahdollisimman laajasti kiinnostavia ja hyödyttäviä aihepiirejä.

Liiton toimistossa on jäsenyhdistysten lainattavissa tai vuokrattavissa erilaisia tarvikkeita, esimerkiksi kannettava äänentoistolaite, datatykki, järjestyksenvalvojaliivejä, pumpputermoksia sekä roskapihtejä. Toimiston 4-värikopiokone (A4/3) on jäsenyhdistysten käytössä pientä korvausta vastaan.

Liitolla on Teosto-lupa sekä toiminnan vastuuvakuutus jäsenyhdistysten tilaisuuksia varten. Liiton kautta jäsenyhdistykset ovat Suomen Kotiseutuliiton jäseniä ja voivat käyttää myös Kotiseutuliiton jäsenpalveluita.

3.3. Yhteistyö ja asukasvaikuttaminen

Liitto toimii tiiviissä yhteistyössä Espoon kaupungin, Suomen Kotiseutuliiton ja Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helkan kanssa. Ruotsinkielisen työn osalta yhteistyökumppanina toimivat Esbo Hembygdsförening rf ja Esbobygdens Ungdsomförbund EBUF. Liitto pyrkii myös jatkuvasti luomaan uusia yhteyksiä ja yhteistyömahdollisuuksia muualla maassa toimiviin kaupunginosayhdistyksiin. Samaten luodaan ja ylläpidetään yhteyksiä Espoossa toimiviin muiden alojen yhdistystoimijoihin mm. Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY:n kautta. Vuonna 2017 aloitetut neuvottelut yhteistyöstä Suomen Omakotiliiton kanssa pyritään saattamaan päätökseen vuonna 2020.

Liiton tavoitteena on edistää mahdollisuuksia asukasosallistumiseen ja -vaikuttamiseen suuralueilla. Liitto ylläpitää ja kehittää yhteyksiä kaupunkiin asukasvaikuttamisasioissa ja pyrkii näin edistämään alueellisten demokraattisten asukasvaikuttamistapojen järjestämistä Espoossa. Liiton aktiivisena tavoitteena on, että kaupunginosayhdistykset saisivat jo hankkeiden      vireilletulovaiheessa tietoa toiminta-aluettaan koskevista hankkeista. Tämä mahdollistaa   asukkaiden osallistumisen hankkeiden suunnitteluun ja vuorovaikutukseen heti valmisteluvaiheessa.

Näiden tavoitteiden toteutumiseksi liitto on mukana järjestämässä tilaisuuksia, joissa kaupunginosayhdistysten edustajat pääsevät tapaamaan kaupungin edustajia. Tällaisia tilaisuuksia ovat vuosittain järjestettävät kaupunginjohtajan ”aamukahvit” sekä erilaiset kaupunginosayhdistysten illat ja muut vastaavat keskustelutilaisuudet. Tiiviitä yhteyksiä kaupungin ja eri hallintokuntien johtoon ylläpidetään aktiivisesti, jotta kaupunginosayhdistystoiminnan merkitys ymmärrettäisiin vahvuutena Espoon kaupungin kehittämisessä ja osana Espoo-tarinaa.

Liitolla on kaksi jäsentä Espoon kaupungin nimeämässä Asukasfoorumityöryhmässä. Liiton puheenjohtaja toimii ryhmän puheenjohtajana.

Liitolla on edustaja Espoon turvallisuusstrategian johtoryhmässä.

EKYL on Suomen Kotiseutuliiton jäsen ja liitolla on pysyvä edustaja Suomen Kotiseutuliiton valtuustossa. Lisäksi liitolla on edustaja Kaupunkityön jaostossa, jonka kautta ylläpidetään yhteyksiä muiden suurten kaupunkien kaupunginosatoimijoihin.

3.4. Kaikilla on oikeus kotiseutuun kohtaamisia ja vuoropuhelua paikalliskulttuurin äärellä hanke

Liitto on mukana Opetusministeriön rahoittamassa ja Suomen Kotiseutuliiton vetämässä vuonna 2018 alkaneessa hankkeessa, jonka tavoitteena on antaa vastauksia siihen miten uudet asukkaat ja uudet suomalaiset toivotetaan tervetulleiksi kotiseudulle ja yhdistyksiin? Miten kotiseututyö voi edistää luottamusta ja turvallisuutta erilaisten väestöryhmien ja toimijoiden välillä? EKYL toimii hankkeessa verkostona, osallistujana, osallistajana, antajana ja vastaanottajana – oppijana ja opettajana.

Hankkeessa ovat mukana Kotiseutuliiton ja EKYLin lisäksi myös Espoon kaupunki ja Espoon koulutuskuntayhtymä Omnia.

3.5. Espoo-päivä

Liitto on mukana Espoo-päivän vietossa yhdessä kaupungin, jäsenyhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Liitto välittää Espoo-päivään liittyviä tiedotteita jäsenyhdistyksille ja tarjoaa jäsenille neuvontapalvelua tapahtumajärjestämiseen liittyen.

3.6. Kotikaupunkipolut

Liitto kannustaa jäsenyhdistyksiään laatimaan alueellisia kotikaupunkipolkusuunnitelmia ja -esitteitä ja toimii tarvittaessa koordinoivana tahona polkujen suhteen.

Kotikaupunkipolkuihin liittyviin hankkeisiin haetaan erillisrahoitusta. Vuonna 2020 tavoitteena on laajentaa kotikaupunkipolkuverkostoa uusille alueille ja uusilla poluilla rahoituksen niin salliessa.

Espoon kotikaupunkipolkujen viimeisimmästä päivityskierroksesta on vuonna 2020 kulunut kuusi vuotta!  Tutkitaan mahdollisuuksia uuden päivityskierroksen toteuttamiseksi vuosien 2020 – 2022 aikana.

3.7. Viljelypalstat

Usealla liiton jäsenyhdistyksistä on hoidossaan viljelypalstoja tai -laatikoita. Liitto rohkaisee jäsenyhdistyksiä kaupunkiviljelytoimintaan ja avustaa tarvittaessa neuvotteluissa kaupungin kanssa jäsenyhdistysten toimialueilla sijaitsevien kaupungin viljelypalstojen säilymisessä yhdistysten hoidossa sekä seuraa kaupungin palstatoiminnan kehittämissuunnitelmia.  

3.8. Vuokrauspalvelu

EKYL hoitaa Espoon kaupungin omistamien Kotiseututalo Parkvillan ja Albergan kartanon vuokraustoimintaan liittyvät tehtävät.

3.9. Kotiseutututkimus

Yhtenä Espoon Seudun Kulttuurisäätiön perustajana EKYLillä on edustaja säätiön hallituksessa. Liitto on tätä kautta mukana ohjaamassa avustuksia mm. kotiseutututkimukseen. Liitto tekee kotiseutuasioissa yhteistyötä muiden toimijoiden, esimerkiksi Espoon perinneseura ry:n, Suomen Kotiseutuliiton, Museoviraston ja Espoon kaupunginmuseo KAMU:n kanssa.

4. Organisaatio

Liitto järjestää sääntömääräiset kevät- ja syyskokoukset, joiden yhteydessä pidetään alustuksia ajankohtaisista aiheista. Alustajiksi kutsutaan kaupungin virkamiehiä tai päätöksentekijöitä, jotka vastaavat mm. kaupunginsuunnitteluun, asumiseen tai asukasvaikuttamiseen liittyvistä toimialoista.

4.1. Hallitus ja työryhmät

Liiton hallitus kokoontuu noin kymmenen kertaa vuodessa. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, kahdeksan varsinaista jäsentä ja kahdeksan henkilökohtaista varajäsentä. Hallituksen sihteerinä toimii järjestösihteeri. Vastuu liiton toiminnasta ja sen kehittämisestä kuuluu hallitukselle.

Hallitus asettaa tarvittaessa työryhmiä valmistelemaan ja vahvistamaan liiton toimintaa. Hallitus pyrkii hyödyntämään jäsentensä ja tarvittaessa jäsenyhdistystensä osaamista työryhmätyöskentelyssä. Työryhmät valmistelevat aihealueensa asioita hallituksen käsittelyyn.

Taloustyöryhmä laatii talousarvion, seuraa taloudenpitoa ja talousarvion toteutumista, tiedotus työryhmä tukee järjestösihteeriä liiton viestinnän kehittämisessä ja koulutustyöryhmä suunnittelee mm. koulutukseen sekä keskustelutilaisuuksiin liittyviä asioita. Uusia työryhmiä voidaan tarvittaessa perustaa jo toimivien ryhmien rinnalle.

4.2. Henkilöstö

Liiton toimihenkilöinä on osa-aikainen järjestösihteeri ja osa-aikainen päivystäjä Albergan kartanossa.

Liiton toimisto sijaitsee Kotiseututalo Parkvillassa Leppävaarassa.

5. Talous

Liiton toimintakulut muodostuvat pääosin palkoista sekä palvelujen ja tarvikkeiden hankinnasta.

Liiton toiminta rahoitetaan Espoon kaupungin avustuksilla, Parkvillan kotiseututalon, Albergan kartanon ja Taidekeskus Karhusaaren vuokraustoiminnan hoitamisesta saatavilla korvauksilla, muista palveluista saatavilla tuloilla sekä jäsenmaksuilla. Erillishankkeisiin haetaan aktiivisesti rahoitusta useilta kuhunkin hankkeeseen soveltuvilta tahoilta. Selvitetään edelleen keinoja Leader-tyyppisen EU:n kaupunkitoimintarahoituksen hankkimiseksi Espooseen.