Yhdistykset ja kulttuurin tulosyksikön edustajat keskustelivat avustuksista

Kulttuurilautakunnan myöntämät toiminta- ja kohdeavustukset ovat arvokas tuki kaupunginosayhdistysten toiminnalle, mutta avustusten niukkuus ja avustushakemuksiin liittyvä byrokratia aiheuttavat myös vuodesta toiseen yhdistyksille päänvaivaa. Kulttuurijohtaja Susanna Tommila, kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja Teresia Volotinen ja erityisasiantuntija Tiina Kasvi kutsuivat kaupunginosayhdistysten edustajia yhteisen pöydän ääreen avaamaan keskustelun mahdollisista tavoista uudistaa avustusjärjestelmää. Espoon Valtuustotalolle kokoontui tiistai-iltana 8.12. edustajia yli 20 eri yhdistyksestä eri puolilta Espoota.

Kulttuurijohtaja Tommila esitteli tapaamisen aluksi Espoon kulttuurin tulosyksikön yleisiä linjauksia ja strategisia tavoitteita. Erityisesti hän toivoi, että kaikki tutustuisivat alkuvuodesta hyväksyttyyn Kulttuuriespoo 2030 -dokumenttiin (Pdf-tiedosto linkin takana). Tommila painotti, että dokumentti ei ole ainoastaan kulttuurin tulosyksikön strategia, vaan sen on tarkoitus vaikuttaa poikkihallinnollisesti koko kaupungin linjauksiin. Lisäksi Tommila totesi, että hän haluaa ehdottomasti sisällyttää kaupunginosissa tehdyn ruohonjuuritason kotiseutu- ja kaupunkikulttuurityön kulttuurin sateenvarjon alle. Kaupunginosayhdistykset voivat vaikuttaa suuressa määrin mm. alueiden turvallisuuteen, kulttuurin saavutettavuuteen ja yhteisöllisyyteen.

Susanna Tommila esittelee kulttuurin tulosyksikön strategisia linjauksia. Tommilan vasemmalla puolella istuu kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja Teresia Volotinen.

Susanna Tommila esittelee kulttuurin tulosyksikön strategisia linjauksia. Tommilan vasemmalla puolella istuu kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja Teresia Volotinen.

Erityisasiantuntija Tiina Kasvi puolestaan valotti avustusten jaon valmistelijan dilemmaa, kun käytettävissä oleva rahasumma ei kasva samassa suhteessa hakemusten määrän kanssa. Kasvi kehotti tutustumaan tarkasti Espoon strategiaan eli Espoo-tarinaan: kun valintoja väistämättä joudutaa tekemään, kaupungin strategiaan istuvat hakemukset saavat lisäpisteitä. Kulttuurilautakunta voi myös päättää vuosittain periaatteista, joita otetaan erityisesti huomioon hakemusten käsittelyssä, ja ne kannattaa aina huomioida. Kasvi totesi myös, että ilahtuisi kovasti, jos näkisi enemmän kohdeavustushakemuksia, joissa yhdistykset tekevät yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Tulevan Suomi 100 -juhlavuoden valtakunnallinen teema Yhdessä sopii mainiosti kaupunginosayhdistysten toimintaan, ja ensi vuoden kohdeavustushakemuksissa kannattaakin painottaa juhlavuoden teemoja.

Läsnäolijoilla oli paljon kommentteja ja kysymyksiä avustuksiin liittyen, ja keskustelua käytiin hyvässä ja rakentavassa hengessä. Erityisesti nousi esiin ongelma, että kulttuurin myöntämistä avustuksista aina vain suurempi osa siirtyy tilankäyttömaksujen muodossa toisille toimialueille. Usean alueen yhdistykset toivoivatkin, että yhteisöllinen toiminta vapautettaisiin esimerkiksi koulutilojen käyttömaksuista.

Toiminta-avustuksiin liittyvä avustusbyrokratia herätti myös keskustelua. Tällä hetkellä toiminta-avustusta hakevien yhdistysten on tehtävä hakemus jo huhtikuussa, vaikka monet yhdistykset hyväksyvät tulevan toimintavuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion vasta syyskokouksessaan. Tommila nosti esiin mahdollisuuden, että kotiseutuyhdistysten toiminta-avustusten haun määräaika siirrettäisiin lokakuulle. Moni läsnäolija piti ehdotusta hyvänä. Toisaalta eräs läsnäolija herätti keskustelua kysymällä, onko toiminta-avustus aikansa elänyt tukimuoto nykyisessä projektitoimintaan suuntautuvassa maailmassa. Vastakysymyksenä esitettiin, sopiiko monien yhdisten pitkäjänteinen perustoiminta kohdeavustusmuottiin.

Kasvi esitti, että kulttuuri voisi myös järjestää yhdistyksille suunnattuja hakemusklinikoita, joissa olisi tarjolla apua ja tukea avustushakemusten sekä ehkä myös avustusten käyttöselvitysten laatimiseen. Keskustelussa kävi esimerkiksi ilmi, että yhdistysten vapaaehtoisten tekemä talkootyö ei sovi talousarviotaulukoihin, vaikka talkootyö voitaisiin myös nähdä arvokkaana osana yhdistysten omarahoitusosuutta.

Tilaisuuden päätteeksi Tommila esitti toiveen, että avattua keskustelua jatkettaisiin aktiivisesti. EKYL lupautui keräämään jäsenyhdistyksiltä ehdotuksia ja toiveita avustuskäytäntöjen parantamiseksi ja toimittamaan ne kulttuurin tulosyksikön edustajille. Seuraava avustuksiin liittyvä keskustelutilaisuus pyritäänkin sopimaan jo alkukeväälle, jolloin ehdotusten pohjalta on mahdollista yhdessä pohtia konkreettisia toimenpiteitä.

Comments are closed.